Suomalainen ateismi ja vapaa-ajattelu: "Hyvin pientä nokittelua, jos meillä ei olisi internetiä"

Nyt ateismia ollaan viemässä aattellisesta liikkeestä poliittiseksi.

ateismi
Teksti
Petja Savoila

Ateistit ovat nousseet 2000-luvulla yhteiskunnan laidalta mukaan kansalaiskeskusteluun.

Yhdysvalloissa ilmiö on osa kulttuurisotaa (engl. Culture War). Käsite syntyi 1920-luvulla, ja sen nosti takaisin käyttöön sosiologi James Davison Hunter vuonna 1991.

Hunter kuvasi polarisaatiota, joka on jatkunut näihin päiviin ja jonka keskeisiä kiistakysymyksiä ovat muun muassa abortti, aselait, uskonto sekä seksuaalivähemmistöjen oikeudet.

Ateisteja pidetään Yhdysvalloissa edelleen toisen luokan kansalaisina, joihin luotetaan vähiten kaikkien maailmankatsomusten edustajista, kuten käy ilmi Brittiläisen Kolumbian yliopiston tutkijoiden vuonna 2011 julkaisemasta tutkimuksesta.

Yksi tutkimuksen johtopäätöksistä on, että ateistit ovat vähän tunnettu ihmisryhmä, joihin on helppo liittää kaikkea sitä, mikä yhteiskunnassa on pielessä. Syynä tähän on se, että ateistit, päinvastoin kuin uskontokuntien jäsenet, eivät edusta mitään yhtenäistä ajattelutapaa, vaan ovat hajanainen ryhmä.