Sukellusturmien syyt salataan usein - syynä laki
Sukeltajaliitto toivoo onnettomuuksille samanlaista tutkintaa kuin ilmailussa.
Kaksi henkeä vaatineesta Norjan Plurdalenin sukellusonnettomuudesta tiedetään poikkeuksellisen paljon, koska eloonjääneet ovat julkaisseet siitä oman raporttinsa.
Vuoden 1987 jälkeen noin 80 suomalaista on kuollut sukellusonnettomuuksissa, eli keskimäärin turmia on ollut kolme vuodessa. Useimpien tapausten kulku ja syyt ovat sukeltajayhteisönkin tiedossa vain ylimalkaisesti.
Poliisi tutkii onnettomuudet tavallisesti kuolemansyyntutkintana, ja siihen liittyvät asiakirjat ovat lain mukaan salaisia. Poliisi saa luovuttaa niitä vain menehtyneen lähiomaisille ja laissa määritellyille tahoille. Sukellusseurojen kattojärjestö Sukeltajaliitto ei ole kuulu niihin, vaikka se on ainoa järjestäytyneesti sukellusturvallisuutta kehittävä taho Suomessa.
”Toisinaan viranomaistutkinnan tulokset saadaan omaisten luvalla liitonkin käyttöön”, sanoo Sukeltajaliiton koulutuspäällikkö Mika Rautiainen, ”mutta hyvin useasti emme lupaa saa.”
”Osa ongelmaa on, että poliisillakaan ei ole sukellusonnettomuuksien tutkintaan valtakunnallisia ohjeita. Tutkinnan tapa riippuu siitä, missä päin maata onnettomuus tapahtuu ja kuka sitä tutkii.”
