Kiellettyjen tapahtumien Suomi
Tapahtuma-ala järjestäytyi koronan keskellä. Nyt se toivoo valtiolta takuurahastoa korvaamaan koronan takia peruuntuvia tapahtumia.
Tapahtumien järjestämisen ja normaalin hotelli- tai ravintolatoiminnan raja on veteen piirretty viiva.
Jos laulaja Stig on talossa, liikutaan niin lähellä korona-ajan rajoitusten kieltämää tapahtumaa, että poliisi voi puuttua asiaan.
Näin arvioitiin Uudenmaan Kirkkonummella sijaitsevassa Långvikin kylpylä- ja kokoushotellissa loppuvuodesta 2020. Stigistä ei tullut hotellin uudenvuoden vetonaulaa, koska hotelli pelkäsi, että viranomaiset keskeyttäisivät keikan.
Normaali hotellitoiminta on sallittu, tapahtumat ovat kiellettyjä, sanoo hotellinjohtaja Inka Uusitalo-Raoult.
Taustamusiikki, kuten brunssia säestävän pianistin soitto, on alan normaalia toimintaa. Sen määrittely ei kuitenkaan aina ole helppoa.
Muusikon maineikkuus saattaa painaa vaa’assa paljonkin.
”Jos poliisi tulee paikalle, jossa nimekäs artisti esiintyy, poliisi todennäköisesti arvioi esityksen tapahtumaksi ja se lopetetaan”, Uusitalo-Raoult kertoo.
”Selvintä on se, että ei tehdä mitään, mikä voidaan tulkita tapahtumaksi.”
Långvikissa päädyttiin lopulta turvalliseen rivimuusikoiden trioon. 200 hengen hotellin huoneet tulivat täyteen, vaikka Stigin vetovoimalla ne olisivat tehneet kauppansa nopeammin.
Hankala tilanne ja monimutkainen sääntely ovat saaneet esiintyvät taiteilijat ja tapahtumien järjestäjät organisoimaan edunvalvontaansa pandemian aikana.
”Toimiala on tunnistanut itsensä selkeästi paremmin elinkeinosektorina”, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk).
Ministerin mukaan päättäjät myös ymmärtävät nykyään paremmin kuin koskaan, millainen on artistista lipunmyyntiin yltävä ”arvoketju”.
Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee parhaillaan kolmatta tukipakettia, joka osuisi aiempia paremmin yksittäisiin taiteilijoihin ja freelancereihin.
”On tahoja, joilta on vuoden ajan ollut toimeentulo poissa, eivätkä tukijärjestelmät ole niihin osuneet”, Saarikko sanoo.
Koronatartunnoista kertovia artikkeleita kuvitettiin epidemian alkuvaiheessa usein valokuvilla yleisötapahtumista. Se harmittaa yhä Tapahtumateollisuus-toimialajärjestön puheenjohtajaa Pekka Timosta.
”Tapahtuma on valvottu tilanne, jossa voidaan katsoa, että terveysturvallisuuden edellytykset on kunnossa.”
Tapahtumateollisuus perustettiin kesällä 2020. Lahden kaupunginjohtajana työskentelevän Timosen lisäksi hallituksessa istuu niin Jääkiekon SM-liiga Oy:n kuin Kirkkopalvelut ry:n edustajia. Yhteistä on ihmisten yhteen tuomiseen perustuva liiketoiminta ja sen syvenevä ahdinko.
Timosen mukaan ala ei ole vain koronakärsijä, vaan se on ollut ”viranomaistoiminnalla suljettu tai voimakkaasti rajoitettu yli vuoden ajan”.
Toimialajärjestöllä on kaksi keskeistä tavoitetta. Mahdollisimman monta yritystä pitäisi auttaa erityistuella ”rotkon yli”. Toinen tavoite on pysähtyneen ja köyhtyneen alan käynnistäminen mahdollisimman laajana heti, kun se on mahdollista.
Nykyiset rajoitukset voisivat periaatteessa hellittää maaliskuun alussa, mihin kukaan ei tunnu uskovan. Sekä toimiala että päättäjät odottavat kesää.
”Suomi on kesällä tapahtumien luvattu maa”, ministeri Saarikko sanoo.
Hänen mukaansa tapahtumakesän kohtalo riippuu siitä, millaisella vauhdilla väestö pystytään rokottamaan huhti–kesäkuun aikana. Epävarmuutta lisäävät muuntovirukset.
Tapahtuma-ala toivoo Suomeen Saksan ja Itävallan mallin mukaista takuutukirahastoa, jollainen ollaan ottamassa käyttöön myös Norjassa.
Takuutuella valtio korvaisi järjestäjille kuluja esimerkiksi heinäkuulle kaavailluista tapahtumista, jos ne täytyykin peruuttaa koronan takia.
Saarikko suhtautuu ajatukseen varovaisen myönteisesti.
”Mahdollisuuksia tutkitaan parhaillaan.”
Tapahtuma-ala pohtii myös, voisiko tulevaisuuden tapahtumissa sisäänpääsyn ehtona olla rokotuspassi tai pikatestiin meneminen.
”Rokottaminen on uusi aukeava maisema tapahtumajärjestämisessä”, Saarikko toteaa.
Kulttuurin ja taiteen edunvalvojayhdistyksen Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen kertoo kallistuneensa viime aikoina ”pessimisti ei pety” -asenteeseen.
Meriläinen kuuluu Saarikon syksyllä asettamaan työryhmään. Siinä kulttuuri- ja urheiluväki pohtii terveysviranomaisten kanssa turvallisten tapahtumien suuntaviivoja.
Ryhmä on laatinut eri tautitasoille turvallisten tapahtumien reunaehdot. Tapahtumia ei vain saa järjestää.
Keskustelut jatkuvat, mutta Meriläinen ei näe niiden johtavan ennakoitavuuteen tai edes reilumpiin rajoituksiin. Suomalaiset voivat edelleen olla ruuhkaisissa paikoissa, kuten ostoskeskuksissa, mutta eivät pääse turvallisiinkaan tapahtumiin.
”Tuleeko tästä ryhmästä siihen asiaan apua? Ei välttämättä.”
Yhteistyöstä voi kuitenkin olla hyötyä avautumisen jälkeen. Jos ihmiset luottavat terveysviranomaisiin, he luultavasti uskaltavat tulla tapahtumiin, kun viranomaiset purkavat rajoitukset.
Pandemian jälkeen Suomi tarvitsee yhteisiä kokemuksia, Saarikko uskoo. Ehkä horisontissa siintää jopa yhtenäiskulttuurin paluu.
”Patoutunutta tarvetta elämysten kokemiseen on niin paljon, että niillä tulee olevaan valtava kansallinen eheyttävä ja korjaava vaikutus.”
Koronatyöryhmään nimitetty Paula Vesala ryöpyttää hallitusta: ”Heiluttaisin kirvestä Marinin ja Kiurun suuntaan”