Star Wars -fani liikuttuu: ”Se hetki, kun Han Solo sanoo Chewbaccalle, että olemme kotona”
SK:n arkistoista: Tähtien sota muutti miljoonien elämän – ja elokuvateollisuuden.
Huonolta näytti. Odotukset olivat niin matalalla, että vain 40 elokuvateatteria koko Yhdysvalloissa otti elokuvan esitettäväkseen.
Niitäkin elokuvastudion piti kiristää: jos ette näytä Tähtien sotaa, ette saa lähikuukausien oletettuja hittileffoja. Tähtien sota vaikutti lapselliselta, eikä siinä ollut suosikkinäyttelijöitä. Kukaan ei olisi uskonut, että muutaman viikon kuluttua se nousisi vuoden katsotuimmaksi elokuvaksi. Elokuvayhtiö 20th Century Foxin osakkeiden arvo kaksinkertaistui.
Siitä on tasan 38 vuotta. Nyt on jo mennyt rikki 30 miljardin euron raja. Sen verran elokuvasarja, englanniksi Star Wars, on tuottanut leffalippuina, videoina, peleinä, leluina ja muina oheistuotteina.
Se on enemmän kuin Viron bruttokansantuote.
Saaga hyvän ja pahan taistelusta galaksissa kaukana täältä, on nyt suositumpi kuin koskaan. Nostetta tuovat odotetut uudet Tähtien sota -elokuvat, joista ensimmäinen, Tähtien sota: Episodi VII – The Force Awakens, saa ensi-iltansa Suomessa joulukuun 16. päivänä.
Valtikka siirtyy niille alkuperäisten leffojen faneille, joista tuli Luke Skywalkerin ja kumppanien seikkailujen innoittamina elokuvantekijöitä. He keksivät ohjaaja-käsikirjoittaja-tuottaja George Lucasin luomaa maailmaa nyt uudelleen. Faneja jännittää, ovatko uudet tarinat sellaisia kuin pitääkin.
Jokainen uudesta elokuvasta tihkuva tiedonmuru on suuri uutinen. The Force Awakensin traileri katsottiin verkossa ensimmäisen vuorokauden aikana 88 miljoonaa kertaa. Markkina-analyytikkojen mukaan elokuva saattaa nousta kaikkien aikojen suurimmaksi hitiksi. Se leviää pelkästään Yhdysvalloissa yli 4 500 valkokankaalle.
Myös Helsingin Roihuvuoressa asuvaa Petri Hiltusta, 48, jännittää tuleva Tähtien sota. Hän on sen luokan fani, että perheen olohuoneen nurkassa seisoo Han Solon pahvikuva. Se saa jouluna tonttulakin päähänsä.
Han Solo on Tähtien sodan sankari, ihastuttava lurjus, jota näyttelee Harrison Ford.
Hiltunen taas on sarjakuvapiirtäjä ja pitkän linjan scifiharrastaja, eikä vähiten Tähtien sodan ansiosta. Hiltunen kuuli elokuvasta ensimmäisen kerran lukiessaan nuortenlehteä syksyllä 1977.
”Jipossa oli juttu Suomeen tulevasta avaruusseikkailusta. Lehdessä oli kuva hämärästä käytävästä, jossa olivat C-3PO- ja R2D2-robotit. Mietin, että onpa synkkä kuva, ei näytä ollenkaan hauskalta.”
Eikä Hiltusella ollut mahdollisuutta edes nähdä elokuvaa, kun se sai Suomen-ensi-iltansa jouluna. Hän asui Kesälahdella, missä ei ollut elokuvateatteria.
Tähtien sodasta tuli silti osa Hiltusen elämää. Hänen ystävällään oli leffaan perustuva sarjakuva-albumi, jota pojat lukivat. Kesälahden kirjastoon tuli Tähtien sodan romaaniversio, jonka Hiltunen ahmi moneen kertaan.
Kun elokuvasarjan toinen osa Imperiumin vastaisku tuli teattereihin, Hiltunen oli seitsemännellä luokalla. Hän ei nähnyt sitäkään. Elokuvasta ei tällä kertaa päätynyt Kesälahdelle edes sarjakuvaversiota, ainoastaan romaani. Hiltunen piirsi kirjan pohjalta sarjakuvan itse. Kavereilla oli Tähtien sota -lelujakin. George Lucasin maailma oli Hiltusen mielessä joka päivä.
Kesällä 1983 Hiltunen muutti Savonlinnaan käydäkseen taidelukiota, ja sinä syksynä hän pääsi ensimmäistä kertaa näkemään, mitä Lucas oli valkokankaalle luonut.
”Kävin katsomassa Jedin paluun kolme kertaa. Se oli värikäs spektaakkeli, joka räjäytti tajunnan.”
Hiltunen näki tuolloin vhs-nauhalta myös sarjan ensimmäisen osan.
”Kaikkien kuvitelmieni jälkeen se oli ihan erilainen kuin mielikuvani siitä. Niinhän siinä usein käy, kun näkee omasta suosikkikirjasta tehdyn leffan.”
Ei se haitannut. Nyt Hiltunen laskee nähneensä elokuvan joitain kymmeniä kertoja.
Ensimmäinen osa, Tähtien sota, alkaa sadun tavoin. Se kertoo Luke Skywalkerista, orpopojasta, joka joutuu tähtien väliseen seikkailuun, ja omanarvontuntoisesta prinsessa Leiasta. Lukesta tulee kansojen ja planeettojen pelastaja. Leia ei ole neito pulassa, vaan Lukea kovaotteisempi, sankaritar.
Avaruuselokuvia oli toki tehty, mutta ei mitään samankaltaista. Aiempia menestyksiä olivat olleet esimerkiksi Apinoiden planeetta -elokuvat sekä Stanley Kubrickin filosofinen 2001: Avaruusseikkailu.
Lucas loi maailman, joka oli täynnä yksityiskohtia ja tuntui jatkuvan loputtomiin. Se oli yhdistelmä ihmeellistä ja vakavaa, ja siitä halusi tietää lisää. Universumi oli vaivihkaa ankkuroitu meidän maailmaamme. Imperiumin upseerit näyttävät natseilta, ja iskujoukkoja kutsutaan stormtroopereiksi 1910-luvun Saksan armeijan iskujoukkojen, sturmtruppenin mukaan. Han Solo on ilmeinen samurai- tai cowboy-hahmo, avaruustaistelut hävittäjä-ässien mittelöitä.
Tähtien sodan suosion välittömänä seurauksena elokuvatuottajat katsoivat avaruuteen. Jopa James Bond teki sinne reissun elokuvassa Kuuraketti vuonna 1979. Siitä tuli ylivoimaisesti suosituin Bond siihen asti.
Television Taisteluplaneetta Galactica oli ilmeinen Tähtien sota -klooni. Star Trek -televisiosarjasta oli puuhattu elokuvaversiota jo kauan, mutta rahoitus loksahti kohdalleen Tähtien sodan vanavedessä.
Tähtien sota muutti merkittävästi tapaa tehdä Hollywood-elokuvia. Trilogiasta alkoi tehosteiden aikakausi. Elokuvien alkuteksteissä ei edes listattu näyttelijöitä: pääosassa oli spektaakkeli. Vielä 1970-luvulla oli tavatonta, että budjetista suurin osa meni efekteihin, mutta nyt se on Hollywoodin kesähittien ominaispiirre.
Tähtien sodasta, Steven Spielbergin Tappajahaista ja esimerkiksi Lucasin tuottamista ja Spielbergin ohjaamista Indiana Joneseista lähtien suuret studiot ovat pistäneet joka vuosi kaiken muutaman jättileffan varaan. Niiden lipputuloilla tavoitellaan ennätyksiä. Kaikkein tärkeintä on ensi-iltaviikonlopun tulos.
Hollywoodin bisneslogiikkaan kuuluu, että sellaista elokuvaa ei kannata tehdä, jolle ei voida kehitellä jatko-osia ja oheen lelu- ja pelituotteita. Kun Tähtien sota -saagan kuusi tähänastista elokuvaa ovat tuottaneet elokuvateattereissa neljä miljardia euroa, oheistavaran, kuten lelujen, pelien, sarjakuvien ja vaikkapa t-paitojen, liikevaihto on ollut viisinkertainen. Pelkästään Legon lisensoimia Star Wars -leluja myydään sadoilla miljoonilla euroilla joka vuosi.
Pöydälle mahtuu 70 erilaista R2D2-robottia eli droidia esittävää lelua ja esinettä. Tuossa on kasettinauhuri kaiuttimineen, tuossa keittiön mittasarja eri tilavuuksineen, tuossa säästölipas. Vaimo ei antanut Tipa Tuomisen ostaa viime reissulta Tokiosta R2D2:n näköistä roskapönttöä.
”Ymmärrän kyllä, en tiedä mihin se olisi mahtunut, ei ainakaan matkalaukkuun. Viimeksi katselin netistä R2D2-munakelloa”, Tuominen sanoo.
Tuomisella, 39, on Helsingin Laajasalon-kodissaan paljon muutakin Tähtien sota -tavaraa, kuten iso pahvinen stormtrooper, useita Adidaksen lisensoimia vaatteita ja kenkiä sekä lähes 150 vinyylilevyä erilaisia Tähtien sodan elokuvamusiikin tallenteita, eri painoksia ja eri esittäjiltä.
”Eräällä hämmentävällä levyllä soitetaan kirkkouruilla puolet elokuvan soundtrackista. Kuin kanttori vetäisi Darth Vaderin teemaa lähikirkossa.”
Tuominen ei kuitenkaan ole mielestään erityisen omistautunut keräilijä. Kokoelmassa ei ole yhtään yli sata euroa maksanutta esinettä.
Erästä huikeaa R2D2-tuotetta Tuominen ei ainakaan saa kokoelmaansa. Se on Japanin suurimman lentoyhtiön All Nippon Airlinesin Boeing 787-9-kone, joka on maalattu rakastetun robotin näköiseksi.
Tuomiselle Tähtien sota ei edusta ainoastaan niitä lapsuuden kokemuksia, joita elokuvat vhs-kaseteilta antoivat lähiössä lapselle. Se on suurempi ilmiö.
”Oheiskrääsällä Tähtien sota tuotteistettiin elokuvia suuremmaksi. Sitä voi fanittaa, vaikkei ole nähnyt yhtään leffaa”, Tuominen pohtii.
Aikuisille lelu-ukkeleiden keräily on kuin oma tieteenlajinsa. Keräilijät tietävät eri julkaisusarjat, eri maihin myytyjen lelujen määrät ja yksityiskohdat, joista hahmolelujen eri painokset tunnistaa. Harvinaisimmista Tähtien sota -figuureista on alkuperäispakkauksissaan maksettu 20 000 euroa.
Lukioikäisenä Petri Hiltunen piti Star Wars -lelujen keräilyä lapsellisena, vaikka itse halusi niitä.
”Aiemmin leluja ostettiin, jotta niillä leikitään. Tähtien sota -leluja on aina ostettu siksi, että ne pitää saada.”
George Lucas on kiistatta Tähtien sodan isä. Fanit eivät ole yksimielisiä siitä, kuinka hyvä isä Lucas on ollut.
Vuosina 1999–2005 valmistuivat toiset kolme Tähtien sotaa, niin sanottu prequel-trilogia. Prequel tarkoittaa esiosaa, eli jatko-osaa, jossa käsitellään aiempia tapahtumia. Tämän trilogian tarina pohjustaa Tähtien sotaa, Imperiumin vastaiskua ja Jedin paluuta.
”Aika monta kertaa piti katsoa jälkimmäisen trilogian ensimmäinen osa, ennen kuin hyväksyin elokuvan. Se oli lapsille suunnattu. Vasta kolmas oli synkkä ja särmikäs, ei enää lasten kamaa”, Tipa Tuominen sanoo.
”Elokuvien maailma oli myös liikaa tietokoneella tehdyn näköinen.”
Toisen trilogian laadusta voidaan kinastella, mutta Star Wars Episodi 1: Pimeä uhka oli vuonna 1999 katsotuin elokuva maailmalla.
Yksi Tähtien sota -maailman vetovoiman syy on universumi, joka elää ja hengittää.
Mutta edes Lucas ei ole pysynyt kärryillä luomuksessaan. Elokuvien välillä on ristiriitoja. Miksi Obi-Wan Kenobi väittää Tähtien sodassa, ettei ole aiemmin nähnyt droideja, jos hän kuitenkin seikkaili R2D2:n ja 3-CPO:n kanssa halki toisen trilogian tapahtumien?
Osa faneista katsoo epäjohdonmukaisuuksia läpi sormien, osa ei. Jälkimmäinen trilogia on Petri Hiltusen mielestä hukattu mahdollisuus.
”Elokuvat olivat kuin 14-vuotiaan fanin kirjoittamia. Lucas teki itse niin räikeitä jatkumovirheitä, että on vaikea edes kuvitella hänen kirjoittaneen ne.”
Sitä enemmän monia faneja suututtaa se, että Lucas on halunnut muuttaa rakastettuja elokuviaan jälkikäteen. Ensimmäistä trilogiaa ei ole koskaan julkaistu dvd:llä tai blu-raylla alkuperäisessä muodossaan, vaan ainoastaan retusoituna laitoksena. Lucas lisäsi leffoihin digitaalisia otuksia, muutti taustoja – ja mikä pahinta: puuttui juonen kulkuun.
Sarjan ensimmäisessä osassa, Tähtien sodassa, Han Solo ampuu kanttiinissa Greedo-nimisen palkkionmetsästäjän hengiltä pääteltyään tämän pahat aikeet – tai silkkaa rämäpäisyyttään. Vuoden 1997 uusintajulkaisussa Greedo ampuu ensin ja tulee vasta sitten ammutuksi.
Lucasin tarkoitus oli tehdä Solosta moraalisempi sankarityyppi.
”Muutos vie Han Solosta särmän”, Petri Hiltunen sanoo.
Kun hevosharrasteohjaaja Tia Nissilä, 23, on lähdössä Nordic Garrisonin jäsenten tapahtumaan, hän laittautuu kotonaan Helsingin Roihuvuoressa ensin kolmisen tuntia, joskus pidempään.
Nordic Garrisonin jäsenten tapahtumaan, hän laittautuu kotonaan Helsingin Roihuvuoressa ensin kolmisen tuntia, joskus pidempään.
Maskeeraus. Puku. Nissilästä tulee Maris Brood, langennut jediritari.
Nordic Garrison on Tähtien sota -harrastajien pohjoismainen yhteisö. Sillä on Lucasfilmin hyväksyntä, mikä on toisaalta suuri kunnia, toisaalta vaativaa: Lucasfilm asettaa tapahtumiin ehdottomia vaatimuksia siitä, että puvut ovat juuri oikeanlaisia.
Yleensä yhteisö tekee hyväntekeväisyystyötä. Tähtien sota -hahmot saattavat vierailla kauppakeskusten avajaisissa, ja palkkio annetaan esimerkiksi lastensairaalalle. Esiintyjille maksetaan matkat ja ruoat.
Harrastus on kallis. Ensimmäinen Nissilän puvuista oli Imperiumin laivastoupseerin asu, vielä melko yksinkertainen.
”Maris Broodiin meni kuukausi aikaa. Pelkästään materiaalit maksoivat 600 euroa, ja niiden kanssa oli hirveästi vaikeuksia. Piti löytää tiettyä nahkaa ja tietyt värit, suunnitella hiuslaite, ommella, leikata ja maalata.”
Mutta kuka on Maris Brood?
Pelkästään elokuvia katsoneet Tähtien sodan ystävät eivät ole edes kuulleet Maris Broodista. Hahmo on seikkaillut vain kirjoissa, sarjakuvassa ja pelissä.
Nissilä on niitä harrastajia, jotka ovat kasvaneet Lucasin maailmaan vasta tämän vuosituhannen puolella – aikana, jolloin elokuvat eivät Suomessa enää ole markkinointinimeltään Tähtien sotia, vaan Star Warseja.
”Kun näin leffassa Kloonien hyökkäyksen, se oli sikasiistiä. Kaikki valomiekat ja avaruustaistelut.”
Nissilälle kaikki kuusi olemassa olevaa elokuvaa ovat samanarvoisia. Hän kehuu myös jälkimmäistä trilogiaa vuolaasti.
”Näyttelijät ja tarina ovat hyviä. Mutta mielipiteet tuntuvat vaihtelevan iän mukaan. Vanhemmat pitävät enemmän vanhoista elokuvista, eivät anna uudelle trilogialle mahdollisuutta.”
Pukeutuminen hahmoksi on mahdollisuus elää itse unelmaa. Nissilä on käynyt Nordic Garrisonin porukan kanssa kymmenissä tapahtumissa. Tukholman scifimessuille on tapana lähteä yhdessä. Nordic Garrison on kuin yhtä perhettä.
Vain rakkaus Tähtien sotaan aiheuttaa joskus pientä sanaharkkaa. Fanikulttuurissa ollaan tosissaan.
”Jos joku kertoo jonkin tarinan yksityiskohdat väärin tai faktat menevät pieleen, tulee sanomista.”
Nyt maailmanensi-iltansa saava The Force Awakens on ohjaaja J. J. Abramsin näkemys tapahtumista 30 vuotta Jedin paluun jälkeen. Alias- ja Lost-sarjat kehittänyt Abrams on kertonut nähneensä ensimmäisen Tähtien sodan sen ensi-iltapäivänä, 10-vuotiaana.
The Force Awakensia seuraava Rogue One kertoo, miten kapinalliset saivat Kuolontähden piirustukset juuri ennen Tähtien sodan tapahtumia. Se valmistuu jouluksi 2016.
Nyt tehtävät elokuvat eivät kuitenkaan jatka George Lucasin suunnittelemaa tarinaa. Lucasfilmin vuonna 2012 Disneylle myynyt elokuvantekijä on enää nimellisesti ”neuvonantajana” uutuuksissa.
Petri Hiltunen on tyytyväinen. Uutta verta on kaivattu.
Tietenkin hän on nähnyt The Force Awakensin trailerin.
”Se hetki, kun Han Solo sanoo Chewbaccalle, että olemme kotona. Kyllähän se oli liikuttavaa! Minulle tämä on odotetuin Tähtien sota -elokuva 32 vuoteen.”
Nuorempi fanipolvi suhtautuu eri tavalla. Tia Nissilän mielestä The Force Awakensin traileri on lapsellisen tuntuinen, ja Disneyn maine epäilyttää.
”Yritän mennä katsomaan avoimin mielin, mutta tunteeni ovat kauhunsekaiset. Juttu on kaupallistunut. Ehkä se ei ole enää niin syvällinen, kun se ei enää ole George Lucasin.”
Nissilää huolestuttavat ne nuoret, jotka näkevät ensimmäisenä The Force Awakensin ja ehkä vasta sitten aiempia elokuvia.
”Nykynuorille voi tulla ihan väärä käsitys Star Warsista.”
Juttu on ensi kerran julkaistu Suomen Kuvalehdessä 29/20015.