Sote-uudistuksessa korruptioriski: Käynnistysvaihe voi rohkaista hämäräfirmat vedätysyrityksiin

Julkishallinnon päättäjien siirtyminen yksityisiin terveysfirmoihin ei ole ainoa soteen liittyvä korruptioriski.

julkinen hallinto
Teksti
Matti Simula
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Sote-uudistuksen pelätään avaavan mahtavia mahdollisuuksia laista piittaamattomille hämäräfirmoille. Sote-palveluja yksityistetään uudistuksen myötä noin 5,4 miljardin euron edestä. Lähes kolmannes sote-menoista tulee kilpailun piiriin.

”Suuriin yhteiskunnan rakenteellisiin muutoksiin sisältyy aina korruption vaara. On syytä olla erityisen tarkkana siinä liitoskohdassa, jossa suuret rahat, yksityinen liiketoiminta ja julkinen päätöksenteko kohtaavat”, varoitti Lapin yliopiston rikosoikeuden professori emerita Terttu Utriainen Yleisradion haastattelussa 5. helmikuuta.

Riskiin on kiinnitänyt huomiota myös oikeusministeriön alainen korruptionvastainen verkosto. Siinä ovat edustettuina muun muassa oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, keskusrikospoliisi, valtakunnansyyttäjänvirasto, tulli ja Transparency International Suomi.

”Täytyy tietysti lähteä siitä oletuksesta, että tulevat sote-toimijat toimivat rehellisesti”, muotoilee verkoston puheenjohtaja Aarne Kinnunen Suomen Kuvalehdelle.

”On kuitenkin pidettävä mielessä, että yksityisten yritysten perimmäinen tarkoitus on voiton tuottaminen omistajilleen. Tämä päämäärä voi olla ristiriidassa julkisen edun tavoitteiden kanssa.”