Sosiaalinen media siirtyi sykemittareihin
Myös huippu-urheilijat ovat alkaneet julkaista harjoitustietojaan sosiaalisen median palveluissa. Kuva Bas Czerwinski / AP / Lehtikuva.
Erilaiset sykemittarit ja rannetietokoneet ovat jo niin täynnä erilaisia teknisiä ominaisuuksia, että valmistajien on vaikeaa kehittää niihin uusia käyttötapoja tai mahdollisuuksia. Katto on tullut vastaan.
Uusia käyttömalleja haetaan nyt sosiaalisen median tarjoamista mahdollisuuksista.
Esimerkiksi Suunto on avannut internetissä kaikille käyttäjille avoimen ja ilmaisen Movescount-liikuntayhteisön.
Sivustolla voi pitää omaa henkilökohtaista liikuntapäiväkirjaa ja analysoida harjoitteluaan erilaisten työkalujen avulla. Ne mittaavat sykkeen ja kalorikulutuksen kaltaisten perustietojen lisäksi hapenkulutuksen määrää, hapenottokykyä ja sydämen lyöntien intervalleja. Näistä voi rakentaa erilaisia graafisia esityksiä.
Rannelaitteesta voi siirtää tietoja langattomasti tietokoneeseen usb-porttiin kiinnitettävän vastaanottimen välityksellä.
Suunnon sosiaalisen median asiantuntijan Anna-Kaisa Varamäen mukaan Movescountin käyttäjä voi luoda omia ryhmiä tuttujen kanssa, tai verkostoitua lajin muiden harrastajien kanssa liittymällä jo perustettuihin ryhmiin. Omia juoksureittejä voi siirtää sivuston kartoille tai hyödyntää yhteisöstä löytyviä reittejä.
”Välttämättä harrastuskavereita ei löydy läheltä, vaan niitä saattaa olla toisella puolella maailmaa. Heidän kanssaan voi jakaa kokemuksia ja treenivinkkejä”, Varamäki sanoo. Suunnitteilla on myös palvelu, joka listaa erilaisia urheilu- ja liikuntapaikkoja.
Vinkkejä ammattilaisilta
Käyttäjä voi myös hankkia sivustolta ammattilaisurheilijoiden eritasoisia harjoitusohjelmia. Lajivalikoima on laaja. Mukana on vuorikiipeilijöitä, sukeltajia ja triathlonisteja.
Sivustolla on useita satoja yhteisöjen tuottamia julkisia harjoitusohjelmia. Ero on suuri verrattuna siihen, että Suunto olisi tehnyt tiettyyn laitteeseen tai lajiin 10-15 erilaista harjoitusohjelmaa. Nyt yhtiö ei ole joutunut maksamaan ohjelmista euroakaan.
”Jatkossa yhä useampi laite toimii niin, että käyttäjä voi ladata sivustolta harjoitusohjelman omaan rannelaitteeseensa, joka kertoo mitä käyttäjän pitää tehdä”, Varamäki kertoo. Sivustolta siirretty sisältö räätälöi tavan käyttää rannelaitetta.
Sykemittarien ja rannelaitteiden käyttö on perustunut pitkään vain yksittäisten liikuntasuoritusten mittaamiseen ja niistä saatuihin tietoihin. Nykyisin ihmiset haluavat yhä enemmän jakaa asioitaan muiden kanssa.
Anna-Kaisa Varamäen mukaan urheilutietojen ja elämysten jakaminen on liikunnassa ja urheilubisneksessä nyt megatrendi. Sosiaalisten medioiden kautta pyritään houkuttelemaan ja sitouttamaan ihmisiä erilaisiin palveluihin.
Movescountin voi esimerkiksi yhdistää muihin yhteisöpalveluihin. Käyttäjät voivat jakaa juoksureittejä Google Mapsin avulla ja ladata valokuvia Flickrin kautta. Videoita voi syöttää YouTubeen. Lisäksi urheilukokemuksia voi lähettää edelleen Facebookiin, Twitteriin ja Diggiin.
Palvelun käyttäminen ei vaadi yhtiön tuotteiden hankkimista.
Vastaavanlaisia palveluita ja mobiilisovelluksia on muitakin, mutta ne keskittyvät käyttäjien omien harjoitustietojen analysointiin, vaativat tietyn valmistajan laitteen ostamista tai toimivat urheilupäiväkirjana.
Urheilumarkkinointi muuttuu
Suunnon digitaalisen markkinoinnin päällikön Janne Kallion mukaan ajatus Movescountista syntyi, kun Suunnolla tuskailtiin rannetietokoneiden jatkuvan ohjelmistokehittelyn kanssa. Yhtiö on tehnyt kymmenen vuotta ohjelmia omiin laitteisiinsa.
”Olimme ajautuneet tilanteeseen, jossa meillä oli kymmenkunta erilaista ohjelmistoa, jotka tulivat asiakkaille aina osana laitetta ja ilmaisina. Aina kun valmistimme uuden tuotteen, jouduimme myös tekemään siihen uuden ohjelmiston. Teimme päätöksen, että jatkossa kaikki markkinoille tuotavat laitteet ja ratkaisut ovat yhden sovelluksen tukemia ja ne voidaan tehdä saman tien verkkoon”, Kallio kertoo.
”Samassa yhteydessä tuli esille, että samaa sovellustarjontaa voisi käyttää myös myynti- ja markkinointityökaluna. Sovelluksesta ja palvelumaailmasta haluttiin tehdä sellainen, että sen käyttämisen voi aloittaa kuka tahansa vaikka ei omistaisikaan Suunnon laitetta.”
Sosiaalisen median kautta palvelulle saadaan näkyvyyttä ja käyttäjiä ilman, että yhtiön täytyisi käyttää satojatuhansia euroja sen mainontaan.
”Tällä hetkellä meidän merkittävimpiä näkyvyyden tuottajapalveluja on se, että ihmiset jakavat suorituksiaan esimerkiksi Facebookissa tai lisäävät kokemuksiaan maratonjuoksusta omaan blogiinsa. Sieltä voi löytyä linkki suorituksen tarkkoihin tietoihin Movescountissa.”
Janne Kallion mukaan sosiaaliset palvelut ovat myös muuttamassa perinteisen urheilumarkkinoinnin tapoja. Tyypillisesti sponsorit ovat pyrkineet käyttämään mainonnassaan esimerkiksi Kimi Räikkösen kaltaisia urheilijoita ja heidän imagojaan.
Mutta viestintä on yhdensuuntaista; lehden mainoksessa saattaa näkyä vain totinen Räikkönen sponsorin lippalakki päässään.
”Sosiaalisessa mediassa vahvuus syntyy toista kautta. Kun yksittäiset ihmiset jakavat ja kertovat kokemuksiaan niin heidän muodostamansa massa on niin suuri, että sen vaikutus on isompi kuin yksittäisen urheilijatähden käyttäminen.”
Työntekijän tai sukulaisen juoksemalla maratonilla voikin olla voimakkaampi merkitys hänen ystävilleen kuin Räikkösen mainoskuvalla lehdessä.
”Tämän vuoksi pyrkimyksenämme on tuoda yhteisö osaksi markkinointiamme. Tasapainon säilyttäminen on kuitenkin tärkeää. Yhteisöä ei saa hyväksikäyttää, asioita on tehtävä sen ehdoilla”, Kallio painottaa.
Urheilijat tuottavat sisältöä
Tyypillisesti sponsorit hyödyntävät urheilijoita markkinoinnissaan tuomalla heitä muun muassa tilaisuuksiinsa nimikirjoituksia jakamaan. Suunto pyrkii käyttämään tukemiaan urheilijoita erilaisella tavalla. Esimerkiksi sopii maailman parhaisiin pikaluistelijoihin kuuluva Mika Poutala.
Hän pitää Movescountissa harjoituspäiväkirjaa ja kuka tahansa pystyy seuraamaan vaikkapa kuinka korkealle Poutalan sykkeet nousevat tiukoissa treeneissä. Fanit voivat kommentoida hänen tekemisiään, ja Poutala kertoo palvelussa tunnelmistaan. Tämä on myös urheilijalle keino rakentaa omaa henkilöbrändiään.
Perinteiset asetelmat ovatkin muuttumassa, Anna-Kaisa Varamäki sanoo.
”Urheilija ei voi pelkästään urheilla, vaan hänen pitää olla enemmän tekemisissä fanien kanssa ja tuottaa sisältöjä sosiaalisiin medioihin. Urheilijat ovat tavallaan tilivelvollisia ja yhteys sponsoreihin pysyy tiiviinä”, Varamäki arvioi.
Nyt näyttää myös siltä, että pörssiyhtiö Amersports voisi löytää tavan hakea synergiaetuja eri tytäryhtiöidensä välillä. Amersportsilla on lukuisia tunnettuja brändejä kuten Atomic, Wilson, Salomon ja Suunto. Yhtiössä on mietitty pitkään miten ne voisivat hyödyntää toisiaan.
Voisiko sosiaalisen median ja rannetietokoneiden kautta hakea hyötyjä myös konsernin muille tuotteille?
”Tämä on tunnistettu mahdollisuus. Yhteistyön avulla pystymme tavoittamaan erilaisia ihmisiä ja harrastajia, jotka voisivat halutessaan hyödyntää meidän palvelupuoltamme”, Janne Kallio sanoo.