Tietokirjat ja esseet

”Hyvä tarina on totuutta tärkeämpi”, Pirkko Saisio myöntää elämäkerturilleen Heini Junkkaalalle. Antti Järvi ratkoo isoisoisänsä mysteeriä kuin rikostutkija.

kirjat 2023
Teksti
Suomen Kuvalehti

Selja Ahava ja Emma Puikkonen
Rakennenautintoja
304 sivua

Kosmos

Kaunokirjallisuuden rakenteesta puhutaan liian vähän. Rakenne­nautintoja-teoksessa tekijät tarkastelevat muun muassa fragmentaarisen eli katkelmallisen romaanin muotoa sekä musiikin ja kirjallisuuden rakenteellisia yhtäläisyyksiä. He kertovat omien teostensa rakenteen synnystä. Selja Ahavan romaanin Ennen kuin mieheni katoaa ruumiinavaus on antoisa teksti. Teoksen omakohtaisuus sai runsaasti huomiota rakenteen ja teemojen kustannuksella. Ahava kysyy, miksi rakenteesta puhutaan autofik­tion yhteydessä niin vähän. Vaikka esseet eivät retorisesti säväytä, teos on inspiroiva.

Silvia Hosseini


Maxim Fedorov
Minun Ukrainani
239 sivua

Minerva

Ylen Kiovan-kirjeenvaihtajalla Maxim Fedorovilla on henkilökohtainen suhde Venäjän hyökkäyssotaan. Hänen äitinsä on ukrainalainen ja venäläisellä isällä on sukua Ukrainassa. Fedorov kasvoi venäläiseksi. Minun Ukrainani kuvaa elämää ja toimittajan työtä sotaa käyvässä maassa, jossa on ilmahälytyksiä ja lennokki-isku voi osua lähelle juuri ennen lähetystä. Fedorov pohtii Venäjän imperialismia ja kertoo sodan jalkoihin jääneiden kohtaloista. Hän esiintyy tv:ssä korostetun rauhallisesti, kirjan tyylilaji on sama. Puolueet­tomana tarkkailijana hän kertoo tapahtumista ukrainalaisten näkökulmasta. Fedorov kirjoittaa hyvää suomea, vaikka aloitti suomen opiskelun vasta 17-vuotiaana.

Teppo Tiilikainen


Elina Grundström
Ukrainan musta multa. Tositarina viljelysmaasta, jonka piti ruokkia maailma
250 sivua

WSOY

Elina Grundströmin teoksen päähenkilö on suomalais-virolainen miljonääri Joakim Helenius ja ”pääaine” musta multa, joka tekee Ukrainasta ”vilja-aitan”. Mustan mullan maine iskostui Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Heleniuksen aivoihin. Hänen yhtiönsä hallinnassa oli liki 200 000 hehtaaria maata pääosin Venäjällä ja Ukrainassa. Teos on tarinallinen, mutta tarinoita on useita, elämäkerrallinen, muttei elämäkerta. Grundström tiivistää vuosisadasta toiseen täyttymättä jääneet lupaukset: ”Ukraina on potentiaalinen leipäkori, joka alisuoriutuu. Se on vilja-aitta, joka on aina puoliksi tyhjä.” Teos antaa syötteen keskusteluun ilmastonmuutoksesta, luontokadosta ja ruoan­ riittävyydestä.

Matti Mörttinen