Somessa levinnyt päivitys koululaisen itsemurhasta oli huijaus – Näin avustusjärjestön Heidi Jaari kertoo tapahtumien kulusta

Sosiaalisessa mediassa levisi alkuviikosta Liike Nytin Helsingin piirin puheenjohtajan Heidi Jaarin päivitys, jossa väitettiin, että 15-vuotias vantaalainen poika olisi tappanut itsensä koulukiusaamisen vuoksi. Kirjoituksessa poikaa kutsutaan Pekaksi.  

Torstaina kävi ilmi, että tarina oli keksitty.

Jaari välitti Helsingin Sanomille Pekan äitinä esiintyneen naisen viestin, jossa tämä kirjoitti valehdelleensa. Perheen avustamiseen kerätyt rahat olivat menneet Lahdessa asuville aikuiselle naiselle ja miehelle.  

Vantaan kaupunki oli jo aiemmin yrittänyt selvittää tarinan paikkansapitävyyttä, mutta mitään vahvistusta ei löytynyt.

Tarina oli hurja.  

Sen mukaan Pekan isä olisi tehnyt tammikuussa itsemurhan, minkä jälkeen Pekkakin olisi yrittänyt itsemurhaa ja joutunut pyörätuoliin. Isän hautajaisten jälkeen poika olisi palannut kouluun, mutta kiusaaminen olisi jatkunut. Pojan pahoinpitely oli päivityksen mukaan jaettu Snapchatissa, minkä jälkeen poika olisi tappanut itsensä.  

Tarinassa oli paljon samoja elementtejä kuin vuonna 2012 paljastuneessa Enkeli-Elisa-huijauksessa. Tuolloin HS:n Kuukausiliite selvitti, että koulukiusaamisen takia itsemurhan tehnyttä 15-vuotiasta Elisaa ei ollut olemassa.  Enkeli-Elisan oli keksinyt tarinaa levittänyt omakustannekirjailija Minttu Vettenterä.  

Suomen Kuvalehti haastatteli Jaaria puhelimitse keskiviikkona 26. helmikuuta. Vielä tuolloin hän puhui tarinasta totena ja paheksui siihen kohdistettuja epäilyjä.   

”50 toimittajaa soittelee samoja asioita, haluaa tietää koulun ja sitä ja tätä”, hän sanoi SK:lle. 

”Tässä leikitään nyt ihan jotain poliisia.” 

Jaari on pyörittänyt vuosia Apuna ry -nimistä järjestöä, jonka hän kertoo auttavan taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneita lapsiperheitä.  

Jaarin mukaan apua tarvitsevat perheet ottavat yhteyttä Apunaan järjestön sivulla olevan sähköpostilomakkeen avulla.  

Avunpyynnöt käsittelee Apunan toinen työntekijä. Jaari sanoi, ettei ollut itse ollut suoraan tekemisissä Pekaksi esitellyn pojan tai tämän lähipiirin kanssa. 

Kumpikaan, Jaari tai toinen työntekijä, ei saa Jaarin mukaan järjestötyöstä minkäänlaista korvausta.  

”Teemme molemmat tätä täysin vapaaehtoisesti”, hän sanoi. 

Jaari sanoi näkevänsä kollegansa ja perheiden välisen viestinvaihdon, mutta toinen työntekijä on se, joka viesteihin vastaa. 

Jaari sanoi nähneensä kaikki avunpyyntöviestit ja lukeneensa myös Pekan tarinasta kertoneet viestit. 

”Silloin kun poika joutui siihen pyörätuoliin, avustaja haki sen sieltä sairaalasta silloin ja vei kotiin”, Jaari sanoi. 

Hän ei tarkentanut, miksi poika tarvitsi apua kotiin pääsemiseen. Hän ei suostunut myöskään antamaan Pekan ja tämän äidin kanssa tekemisissä olleen työntekijän tai avustajan yhteystietoja tai kertomaan avustajan nimeä. 

Apuna ry listaa sivuillaan lukuisia yhteistyökumppaneita ja tukijoita, jotka eivät kuitenkaan vaikuta olleen tekemisissä järjestön kanssa vuosiin.  

Tavoitetut yritykset ovat lahjoittaneet tuotteita, palveluita tai pieniä summia rahaa ennen vuotta 2023.  

Yksi yhteistyökumppaniksi ilmoitettu yritys on Suomen Kuvalehteä kustantava Otava, mutta konsernissa ei ole tietoa, millaista tukea tai yhteistyötä Apunan kanssa on tehty.  

Yksi listan firmoista oli lopettanut rahalahjoitukset, kun sen toimitusjohtaja oli huomannut sosiaalisesta mediasta, että järjestön rahankeräysluvissa oli ongelmia.  

Jaari sanoo haastattelussa, ettei Apunalla ole ollut rahankeräyslupaa kolmeen vuoteen. Sen jälkeen järjestö ei ole sitä enää hakenut. Syynä on kuulemma Ukrainan sota. 

”Sodan myötä rahankeräyslupahakemusten määrä kasvoi ja jonotusaika piteni. Poliisi kehotti meitä hakemaan odotusaikana pienkeräyslupaa”, Jaari sanoo. 

Pienkeräykseen ei tarvita lupaa, mutta sen järjestämisestä on tehtävä poliisille ilmoitus ennen keräyksen aloittamista. Pienkeräys voi kestää korkeintaan kolme kuukautta ja sillä voi kerätä enintään 10 000 euroa. 

Jaarin mukaan ihmiset lahjoittavat ”silloin tällöin” järjestölle rahaa oma-aloitteisesti ja yritykset lahjoittavat välillä ”suuria könttäsummia”. 

Apunan toimintaan liittyviä tietoja on vaikea tarkistaa: vuonna 2016 rekisteröity yhdistys ei ole toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) koko toimintansa aikana yhtään ilmoitusta toiminnastaan.  

Yhdistysten pitää ilmoittaa tilinpäätöksensä vain, jos kaksi seuraavista rajoista ylittyy tilikauden aikana: liikevaihto ylittää 12 miljoonaa euroa, taseen loppusumma ylittää kuusi miljoonaa euroa tai yhdistyksen palveluksessa on keskimäärin 50 henkilöä. Näitä rajoja Apuna tuskin ylittää.  

Yhdistys ei ole ilmoittanut PRH:lle myöskään yhdenkään hallituksensa kokoonpanoa.  

Yhdistyksen sääntöjen mukaan hallitus vastaa varojen käytöstä ja sen seurannasta, mutta ilmoitusvelvollisuudet ovat väljät: yhdistysten ei tarvitse ilmoittaa vuosikokousten pitämisestä tai hallitusten kokoonpanoista. 

Ongelmia Apunalle tuotti Jaarin mukaan pienkeräysluvan 10 000 euron rajan ylittäminen. 

”Kun kymppitonni tuli täyteen, aloimme tehdä siitä tilitystä. Silloin poliisi yhtäkkiä ilmoitti, että ollaankin kerätty sata tonnia. Sitten me oltiin, että no ei me olla kerätty sataa tonnia, kun me ollaan kerätty tämä kymppitonni”, Jaari sanoo. 

Hän ei osannut selventää, miten poliisi oli päätynyt siihen, että tilillä olisi ollut 90 000 euroa ylimääräistä rahaa. 

Jaari kertoi poliisin aloittaneen tutkinnan siitä, onko Apuna syyllistynyt rahankeräysrikokseen. Hän ei kertonut tietoja, joiden avulla tutkinnan vaihetta tai sisältöä voisi varmentaa. 

Torstaina illalla jutun julkaisun jälkeen poliisi lähetti tiedotteen, jossa se kertoi, että Helsingin poliisilla on ollut esitutkinnassa Apuna ry:tä koskeva rahankeräysrikos. Asiassa on sittemmin tehty päätös syyttämättä jättämisestä. Poliisi kertoi myös aloittaneensa esiselvityksen somessa levinneestä kampanjasta.

Jaarin mukaan aiempi tutkinta työllisti useita poliiseja. ”Me setvittiin tätä asiaa varmaan seitsemän eri poliisin kanssa. Ja aina tuli uusi poliisi, ja aina se alkoi alusta se tutkinta.” 

Jaarin mukaan hän selitti poliisille, että kaikki Apunan saama raha menee ”lyhentämättömänä suoraan avustuksiin”. 

”Me annetaan pääsääntöisesti ruoka-apua ja välillä maksetaan sitten jotain sähkölaskuja tai vuokria”, Jaari sanoi.  

”Koskaan emme lähetä rahaa, vaan maksettiin [meille toimitettuja] laskuja.” 

Jaarin mukaan ”kaikesta löytyy kuitit ja todisteet.” 

Hänen mukaansa apua pyytävien pitää todistaa vähävaraisuutensa. 

Miten? 

”Yleensä me tehdään niin, että meille pitää lähettää esimerkiksi Kelan etusivulta kuva”, Jaari sanoi. 

”Noita huijausyrityksiä löytyy pilvin pimein”, hän jatkoi. 

Jaari paheksui väitteitä siitä, että Pekan tarinan jakaminen olisi maaliskuun kunnallisvaaleihin liittyvä tempaus. 

”Tuo on aika vastenmielinen ajatusmaailma.” 

Haastattelun edetessä Jaari alkoi puhua Pekan tarinasta myös epäilevään sävyyn. 

”Sanoin juuri kollegalleni, että se kauhuskenaario olisi, että mitä jos tämä ei olekaan totta, että tämä äiti olisikin jotenkin tämän tarinan huijatakseen meitä, niin ihan hirveetä, sehän olisi tosi kamalaa”, Jaari sanoi. 

”Mutta toisaalta, mitä sitten. Tämä toi puhetta. Tämä toi asioita esiin.” 

Huijauksen paljastuttua monet tarinaa jakaneet päätyivät samaan ajatuskulkuun kuin Jaari.  

Esimerkiksi kansanedustaja Ville Merinen (sd) päivitti Instagramissa, että oli tarina aito tai ei, ”niin ongelma, väkivalta (kiusaaminen) ja nettiväkivalta (somekiusaaminen) ovat aitoja massiivisia ongelmia”.  

Jaari ei ottanut kantaa siihen, miten valheisiin perustuvat hyväntekeväisyyskampanjat vaikuttavat todellisiin asioihin pohjautuvien hyväntekeväisyyskampanjoiden uskottavuuteen. 

Kouluikäisten kuolemat ovat ylipäätään hyvin harvinaisia. Tilastokeskuksen kuolinsyytilaston mukaan vuonna 2023 Suomessa kuoli yhteensä viisi 15-vuotiasta poikaa.  

Oikaisu 27.2.2025 klo 16.20. Täsmennetty Otavaa koskevaa lausetta, jossa kerrotaan Apunan yhteistyökumppaneista.

Juttua on päivitetty 28.2.2025 klo 7.53. Poliisi lähetti jutun julkaisun jälkeen tiedotteen, jossa se kertoi Jaarin mainitsemasta tutkinnasta.