Soini puolueneuvoston ministerigrillissä: Missään muualla ei näillä luvuilla saisi tällaista tukea
Brexit, maanpuolustus, työllisyyspolitiikka ja hallitustyö puhuttivat perussuomalaisten puolueneuvostossa. Maahanmuutto jäi sivuosaan.
”Vuosi hallituksessa on ollut vaikea. Hyvät asiat ovat menneet muiden piikkiin ja huonot asiat meidän piikkiin.”
Näin perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini analysoi hallitustyöskentelyä perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa Lahdessa.
Samalla Soini kuitenkin vakuutti perussuomalaisten saavan jatkuvasti aikaiseksi enemmän kuin oppositiovuosiensa aikana. Kärsivällisyys palkittaisiin, sillä hankalat asiat oli nyt tehty ja tunnelin päässä näkyi jo valoa.
Myös kiitokseen oli aihetta.
Soinin mielestä missään toisessa puolueessa puheenjohtaja ei nauttisi samanlaisesta suosiosta vastaavilla kannatusluvuilla. Myös perussuomalaisten nousu nollakannatuksesta eduskunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi oli edelleen ainutlaatuinen.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä oli puheenjohtajaa itsekriittisempi.
”Jos olisin vuosi sitten ymmärtänyt, kuinka hitaasti järjestelmä toimii, olisin valinnut omat sanani maltillisemmin, enkä olisi lähtenyt niin soitellen sotaan”, Mäntylä myönsi.
Puolueneuvosto pääsi esittämään kysymyksiä Soinille, Mäntylälle sekä muille puolueen ministereille puolentoista tunnin mittaisella kyselytunnilla.
Puolueen toiminta hallituksessa sekä matalat kannatusluvut ovat puolueessa selkeästi kipeä asia. Tämä kuului usean vastauksen rivien välistä.
Vaikka asiaa ei edes erikseen kysytty, ministerit vakuuttivat työskentelevänsä perussuomalaisten tavoitteeden eteen. Kaikki ei vain näkynyt heti julkisuudessa.
Hallitustyön vaikeuksien osalta Soini muistutti myös vaihtoehdoista:
”Jos me emme ole hallituksessa, siellä ovat vasemmistoliitto, vihreät, sosiaalidemokraatit ja RKP. Se ei ole hyvä.”
Oppositiopuolueiden lyöminen jatkui myöhemmin Soinin vastatessa kritiikkiin hallituksen teollisuuspolitiikasta.
”Teuvo Hakkarainen on tuonut enemmän verotuloja Suomeen kuin koko vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä.”
Mihinkään jytkyn kaltaiseen hurmokseen puheenjohtaja ei joukkojaan saanut lietsottua, vaan noin puolillaan olleen salin aplodit jäivät vaimeiksi.
Tilaisuuden kovimmat suosionosoitukset sai kansaedustaja Laura Huhtasaari, joka vertasi EU:sta mahdollisesti eroavan Iso-Britannian tilannetta ETA-alueeseen kuuluviin Norjaan, Islantiin ja Sveitsiin sekä kysyi puoluejohdolta, pitäisikö myös Suomessa järjestää kansanäänestys EU-erosta.
Soini muistutti vastauksessaan, että ETA-alueen maat joutuvat hyväksymään EU-lainsäädännön ilman vaikutusmahdollisuutta sen sisältöön ja että sen enempää eduskunnan kuin Suomen kansalaistenkaan enemmistö ei tällä hetkellä kannata EU:sta eroamista.
Brexit selkeästi kiinnosti, sillä Soini joutui vastaamaan myös kysymykseen siitä, mitä Britannian mahdollinen EU-ero merkitsisi Suomen kannalta.
Tässä hän varoitti maalaamasta liian synkkiä tulevaisuudenkuvia, mutta piti mahdollisena, että ero muuttaisi perustavalla tavalla koko unionia.
Muista politiikan osa-alueista puolustuspolitiikka sekä työllisyys- ja elinkeinopolitiikka puhututtivat perussuomalaisten kokousväkeä eniten.
Maanpuolustuksesta yleisökysymyksissä mainittiin muun muassa sotaveteraanit, puolustusvoimien hankinnat sekä huoli siitä, toisiko Nato-jäsenyys Suomeen ydinaseita. Yhdessä puheenvuorossa myös pyydettiin hallitusta aloittamaan Venäjän kanssa neuvottelut Tarton rauhan rajojen palauttamiseksi.
Puolustusministeri Jussi Niinistö muistutti perussuomalaisten saavuttaneen tavoitteensa, kun puolustusmäärärahoja nostettiin.
Nato-jäsenyyden hintaa sekä puolustusvoimien tulevien hankintojen suhdetta eri aselajien välillä hän arvioi kiihkottoman rauhallisesti. Naton ydinaseisiin tai Suomen mahdolliseen jäsenyyteen sotilasliitossa ministeri ei ottanut kantaa.
Teollisuuspolitiikasta, työllisyyden hoidosta sekä sosiaaliturvasta esitettiin useita kysymyksiä, joihin sosiaali- ja terveysministeri Mäntylä sekä työ- ja oikeusministeri Jari Lindström vastasivat vedoten työn alla oleviin hankkeisiin.
Saadessaan syytöksiä metsäteollisuuden unohtamisesta Lindström tosin kävi jämäkkään vastahyökkäykseen ja muistutti hallituksen toimista esimerkiksi Äänekosken biotuotetehtaan perustamisen vauhdittamiseksi.
Hieman yllättäen maahanmuuttopolitiikka jäi keskustelussa sivuosaan, vaikka perussuomalaiset ovatkin usein aiheen tiimoilta esillä julkisuudessa. Ainoastaan yhdessä kysymyksessä tivattiin ministeri Lindströmiltä kuntien itsemääräämisoikeutta pakolaisten sijoittamisessa sekä vastaanottokeskusten perustamisessa.
Lindström totesi vastauksessaan, ettei kuntia olla pakottamassa mihinkään, mutta myönsi samalla maahanmuuttoteeman hankaluuden.
”Kyllä tässä saa melkoisella nuoralla tanssia, ettei tule leimatuksi suvakiksi.”