Runokokoelmat
Elina Sallisen Kehät-esikoisen takia kannattaa opetella lukemaan uudelleen.
Margaret Atwood
Kipeästi
Suom. Hilkka Pekkanen
140 sivua
Otava
Margaret Atwoodin runot ovat henkilökohtaisempia kuin hänen proosansa. Kirjailijan tuotannon peruspilareita ovat naiseus, seksuaalisuus ja ympäristötuho. Tuttuja teemoja kehystävät ikääntymistä ja luopumista käsittelevät runot. Sormet eivät taivu napittamaan paitaa, ja korvat ovat turhat, kun niillä ei kuule. Epätasainen mutta oivaltava teos tarjoaa tarkkakuvaisia kiteytyksiä, teräviä huomioita ja huumorin pilkahduksia.
Outi Hytönen
Louise Glück
Villi iiris
Suom. Anni Sumari
91 sivua
Enostone
Suomalaislukijat ovat päässeet tutustumaan Nobel-runoilija Louise Glückin maailmoihin Anni Sumarin vahvojen suomennosten välityksellä. Glückin kuudes kokoelma, Pulitzer-palkittu Villi iiris ilmestyi alkukielellä 1992. Runoissa viritellään kukkien, hyötykasvien ja rikkaruohojen sekakuoroa. Vermontilaispuutarhasta kasvaa isojen metafyysisten keskustelujen areena. Oman äänensä saa myös luomistyönsä jälkeen väsynyt Jumala. Siinä missä muut näkevät orastavaa onnea, runojen minä vaistoaa tulevat riitasoinnut.
Jani Saxell
