Tilastolama

Vuonna 1979: Yleisradion pääjohtajan palli keikkui.

”Ettekö te osaa laskea”, ihmettelevät kansainväliset tilastoasiantuntijat tutkiessaan Suomen talouden aikasarjoja. Eivätkä syyttä.

Esimerkiksi bruttokansantuote on vuosikaudet laskettu väärin. Jos Suomen kansantuote olisi pysynyt seitsemän vuotta täsmälleen ennallaan, tilastojen mukaan se olisi kuitenkin kasvanut neljä prosenttia. Tästä systemaattisesta virheestä ovat viestittäneet Tilastokeskuksen asiakkaina olevat taloustutkijat. Työttömyystilastot taas yhä edelleen pohjautuvat 1970-luvun tilanteeseen, jolloin työttömyys oli aivan erilaista kuin nyt.

Työttömyydestä julkaistaan kuukausittain kaksi eri lukua, jotka hämmentävät kansalaisia. Molemmat ovat virallisia, mutta etäällä toisistaan. Kuitenkin tilastot on tuottanut alan korkein auktoriteetti, Tilastokeskus.

”Huteruuden syynä on tieteellisen osaamisen ohuus”, sanoo Tilastokeskuksen määräaikainen tieteellinen johtaja Erkki Pahkinen.

Keskus tuottaa raakoja rutiiniaikasarjoja vuosi toisensa perään, mutta väen vähyyden vuoksi ei ehdi eikä kykene jalostamaan niitä eikä ottamaan uusia menetelmiä käyttöön.

”Mihinkään vilttiketjuun emme kuulu, Euroopassakin on meitä huonompia tilastomaita. Mutta pääsy edes huippumaita seuraavaan keskikastin kärkeen vaatisi ponnistuksia.”

Pahkinen kehottaakin Tilastokeskuksen asiakkaita varovaisuuteen. Häntä hirvittää se, että tällaisten aikasarjojen perusteella väännetään ennusteita desimaalien tarkkuudella ja tehdään niiden pohjalta koko valtakunnan tulevaisuutta koskevia päätöksiä.

Jukka Ukkola