25 vuotta sitten

SK:n arkistoista: Lenita Airisto (1996), suursikalan haasteet (1971)

SK:n arkistosta
Teksti
Suomen Kuvalehti

Diplomiekonomi Lenita Airisto pitää pitkistä ja komeista miehistä. Olen lyhyt ja ainakin lihava. Kaikki muu on kunnossa. Menossa on ensimmäinen kohtaaminen Tamminiemessä Villa Angelikan parvekkeella ja teitittelen häntä.

Solmio ei ole tiskiveden värinen eikä liehu ylipitkänä sepaluksen päällä. Kengät ovat timangissa plankissa. Mustissa sukissa on riittävästi vartta. Vaikka heilauttaisin jalan niskan taakse, mihin en tietenkään pysty, säärivalkeat eivät pilkahtelisi.

Minusta tuntuu, että olen joutunut ratsiaan. Jos kertoisin tuntemuksestani, hän ehkä saisi aihetta moittia perisuomalaisesta asenteesta: tuomita itsensä häviäjäksi jo lähtöruudussa.

Asusteratsian sijaan hän kertoo pitävänsä asiasisältöä tapaamisissa aina tärkeimpänä, ”ellei sitten kyse ole potentiaalisesta heilasta”.