Sirkka-Liisa Anttila elintarvikeviennistä Venäjälle : ”En halua puhua kiristyksestä”

elintarvikkeet
Teksti
Matti Simula

Sirkka-Liisa Anttila torjuu ajatuksen, että suomalainen elintarviketeollisuus olisi liian riippuvainen Venäjän-viennistä.

Sirkka-Liisa Anttila
Sirkka-Liisa Anttila luottaa, että EU:n tukipolitiikan uudistus turvaa myös Etelä-Suomen maatalouden tulevaisuuden. Kuva Mikko Stig / Lehtikuva.

Neljännes Suomen elintarvikeviennistä suuntautuu Venäjälle. Onko suomalainen elintarviketeollisuus liian riippuvainen Venäjän-markkinoista, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk)?

”En sano, että liian riippuvainen, mutta kuitenkin hyvin riippuvainen. Onhan Venäjä meitä lähellä oleva iso markkina-alue. Suomessa on myös kehitetty tuotteita, jotka sopivat venäläiseen makuun. Meillä on samankaltainen ruokakulttuuri, koska suomalainen keittiö on saanut vaikutteita Venäjältä.”

Riippuvuus altistaa kuitenkin suomalaisen elintarviketeollisuuden Venäjän kiristykselle, kuten viime aikoina on nähty.

”En halua puhua kiristyksestä. Ostaja on markkinataloudessa aina vahvoilla. Venäjä teki tarkastuksia suomalaisissa elintarvikelaitoksissa ja havaitsi puutteita, joihin se halusi korjausta. Kaikki viejät eivät ole ehkä tiedostaneet, että Venäjä määrittää itse tuontinsa ehdot, koska se ei ole maailman kauppajärjestön WTO:n jäsen.”

Venäjä asetti 14 suomalaista laitosta tuontikieltoon. Aihetta käsiteltiin jopa Suomen ja Venäjän presidenttien tapaamisessa. Onko Suomi saanut riittävästi tukea EU:lta?

”Koen, että EU:n tehtävä on hoitaa unionin ulkopuolisia kauppapoliittisia suhteita. EU:lla ei ole kuitenkaan tällaisessa asiassa käytössään kunnon välineitä, koska Venäjä ei kuulu WTO:hon. Kaikkea ei voi hoitaa EU:n kautta. Tämä on kuin puutullikysymys, missä ministeri Paavo Väyrynen (kesk) on informoinut suoraan Venäjää. EU:n suuret maat hoitavat Venäjän-suhteitaan myös kahdenkeskisesti. Niin Suomikin hoitaa.”

Eivätkö Venäjän toistuvat, yksittäisiin EU-maihin kohdistuvat kauppapoliittiset manööverit rasita EU:n ja Venäjän suhteita?

”En halua käyttää sanaa ’rasita’. Kyllä EU:nkin pitää tiedostaa, että Venäjä on suurvalta. Suomen pitäisi tässä asiassa antaa EU:lle omaa asiantuntemustaan ja Venäjän-kaupan osaamistaan.”

Eikö EU:ssa ole Venäjän-tuntemusta?

”EU:lla ei ole samanlaista Venäjän-kaupan traditiota kuin Suomella.”

EU:n maatalouskomissaari, romanialainen Dacian Ciolos vieraili äskettäin Suomessa. Antoiko hän ymmärtämystä Suomen pyrkimyksille muuttaa EU:n tukipolitiikkaa niin, että Pohjois-Suomen lisäksi myös Etelä-Suomen maatalous turvattaisiin?

”Kyllä. Nykyinen komissaari on aina pitänyt erittäin tärkeänä, että kuudelle jäsenmaalle aikanaan räätälöity maatalouspolitiikka muutetaan vastaamaan 27 jäsenmaan tarpeita. Hänestä jokaisessa EU-maassa tulee voida harjoittaa maataloutta. Ja eri maiden erityistarpeet tulee ottaa tukipolitiikan uudistuksessa huomioon.”

Se ei liene helposti läpivietävä hanke?

”Ei. Jatkossakin pitää selvitä kutakuinkin nykyisellä rahamäärällä. Niin kutsuttu CAP-tuki on määritelty aiemmin historiallisten viitesatotasojen mukaan. Kuumaksi kysymykseksi nousee, minkä kriteerin mukaan tuet jatkossa määritetään. Suomelle on elintärkeää se, millaisiksi epäsuotuisten alueiden tuen (LFA) määräytymiskriteerit muodostuvat.”

Olette kuitenkin optimisti?

”Erittäin.”