Sipilän hallitus leikkasi veronkierron torjunnasta: Miljoonien eurojen heikennykset eri virastoille

Vähennyksiä tehtiin muun muassa Tulliin ja Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.

harmaa talous
Teksti
Mikko Niemelä

Veronkierto ja harmaa talous on maailmanlaajuinen ongelma, josta on keskusteltu jälleen vilkkaasti, kun niin kutsutut Panama-paperit vuotivat julkisuuteen.

Poliitikot paheksuivat vilpintekijöitä kuorossa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Pelkästään Suomen harmaan talouden kokonaismääräksi on arvioitu jopa 10-14 miljardia euroa, jolloin veromenetykseksi tulisi vuositasolla noin viisi miljardia euroa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus reagoi Panama-papereiden aiheuttamaan kohuun ja talousrikosongelmiin ja se tiedotti uudesta harmaan talouden torjunnan strategiasta, johon valjastetaan edellisvuosien tapaan joukko eri viranomaisia.

Sipilä vakuutti muun muassa Ylen Vaalien välissä -ohjelmassa hallituksen tekevän kaikkensa harmaan talouden kitkemiseksi. Sipilän hallitus oli myös jo marraskuussa 2015 ilmoittanut, että harmaan talouden leikkauksia perutaan. Kyse oli kuitenkin vain poliisin määrärahoista.

Suomen Kuvalehti kysyi eri viranomaisilta, millaiset resurssit Sipilän hallitus heille antoi vuosien 2016–2019 kehyspäätöksessä: Kasvoivatko, pysyivätkö resurssit ennallaan, vai heikkenivätkö ne?