Sipilä apinoi Saksan oppeja: ”Hartzia” suomalaisille - matalapalkkaiset naiset maksajiksi
Kokoomuksen Juhana Vartiainen kiistää, että hallitus matkisi suoraan Saksasta.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen politiikassa on samoja piirteitä kuin Saksan toteuttamissa Harzt-reformeissa, jotka tehtiin 2002–2005.
Reformeja on arvosteltu. Ne jakoivat Saksan työmarkkinat kahtia ja loivat maahan matalapalkka-alat pääasiassa naisvaltaiselle palvelusektorille.
Toisaalta uudistuksia kehuttiin, koska reformeilla saatiin aikaiseksi työllisyyden kasvua ja työttömiä saatiin aktivoitua erityisesti ikääntyneiden ihmisten keskuudessa.
Hartz-reformien myötä Saksassa ay-liikkeen järjestäytymistaso laski ja työehtosopimusten joustavuus lisääntyi: muun muassa palkoista ja työajoista sovitaan Saksassa yhä enemmän paikallisesti.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramon mielestä yhtäläisyyksiä Saksaan löytää esimerkiksi siitä, että Suomen hallitus tavoittelee ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen keston lyhentämistä. Sama toteutettiin Saksassa Hartz-reformien yhteydessä vuonna 2005.