Selvitys: Valtaosa Suomen vesistöistä hyvässä kunnossa

Enemmistö Suomen pintavesistä on hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Suurista järvistä jopa kaksi kolmasosaa on vähintään hyvässä kunnossa.

Pulkkilanharjun järvimaisemaa Päijänteellä.

Puolet jokivesistä ja hieman yli puolet rannikkovesistä luokitellaan kuitenkin tyydyttäviksi tai sitä huonommiksi, selviää Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön selvityksestä.

EU:n tavoitteena on, että kaikkien vesien ekologinen tila olisi hyvä vuoteen 2015 mennessä.

Kemiallisen tilan arviointi on kesken, mutta alustavien tietojen mukaan vaarallisten ja haitallisten aineiden pitoisuudet ovat pääosin alhaisia. Tiedot pintavesien tilasta on koottu 13 alueellisessa ympäristökeskuksessa ja kalaston tiedot Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa.

Pienistä ja keskisuurista järvistä vajaa kolmannes on tyydyttävässä tai vielä huonommassa kunnossa. Näissä järvissä rehevöitymishaitat, kuten leväkukinnot, ovat yleisiä. Huonokuntoisimmat järvet ovat keskittyneet maatalousvaltaisille alueille.

Rehevöitymisen ja säännöstelyn vaikutukset heikentävät ekologisen tilan erinomaisesta hyväksi useissa suurissa järvissä, vaikka selkävesien tila on erinomainen. Tällaisia järviä ovat Päijänne, Näsijärvi, Oulujärvi ja Inarinjärvi.

Pohjois-Suomessa jokien tila on pääasiassa erinomainen tai hyvä. Välttävä- ja huonokuntoisia jokia on erityisesti Etelä-, Länsi- ja Lounais-Suomen rannikolla. Eliöstölle haittoja aiheuttavat muun muassa maatalouden ravinnekuormitus ja vesirakentaminen sekä eräissä vesistöissä happamien sulfaattimaiden ja maankuivatuksen aiheuttamat korkeat metallipitoisuudet ja happamuus.

Merialueet ovat vedenlaadultaan välttävä tai tyydyttäviä Pohjanlahtea lukuun ottamatta. Esimerkiksi Suomenlahden ulkosaaristossa pohjaeläimet ovat kuolleet laajoilla alueilla happikadon vuoksi.

Heikoimmillaan ekologinen tila on Tammisaaren ja Inkoon saaristossa.

STT

Kuva
Pekka Sakki / Lehtikuva