Terve kun se leikkii

Mikko Meriläinen joutuu työkseen rauhoittelemaan lastensa pelaamisesta huolestuneita vanhempia.

hän
Teksti
Oskari Onninen
Kuvat
Marjo Tynkkynen

Untitled Goose Game, nimetön hanhipeli, on Mikko Meriläisen uusin riemastus. Siinä pikselihanhi vaeltelee pitkin maalaiskylää. Potkii jalkapalloa, keppostelee. Vetäisee istuvan alta jakkaran. Voisiko mitään hauskempaa edes kuvitella!

”Ei siinä ole mitään järkeä. Aika menee pööpöilyyn. Meet huviksesi ympäriinsä, kaakatat ja säikäyttelet ihmisiä. Se on tosi wholesome, hyvän mielen pelaamista”, Meriläinen sanoo.

Mutta miksi ihmeessä aikuinen mies, 37-vuotias, tohtorikin vielä, pelaa älyvapaata peliä näin innoissaan?

”Aikuisten leikkimiseen liittyy yhä tosi negatiivinen mielikuva. Kamalinta, mitä voin kuvitella, on, jos ihminen menettää kyvyn leikkiä. Musta on tosi ilahduttavaa, että voin istua illan pelaamassa jotakin hanhipeliä sen sijaan, että räpläisin Exceliä.”