Puhtaampia löylyjä

Saunan sisällä voi olla yhtä paljon vaarallisia pienhiukkasia kuin ruuhkaliikenteessä. Tutkijat kehittävät keinoja siepata puukiukaiden haitallisia yhdisteitä.

tiede
Teksti
Petri Pöntinen
Kuvat
Hanna-Kaisa Hämäläinen

Voit kuunnella jutun myös ääniversiona. Lukijana toimii a.i.materin koneääni Ilona.

 

 

Kiuasfirma Harvia nousi keväällä Helsingin pörssin tähdeksi. S-ryhmä ilmoitti kesällä, että puukiukaiden ja muiden saunatuotteiden myynti on kasvanut roimasti.

Pandemian aikana on kotoiltu ja mökkeilty. Löylyhuoneita on saneerattu ja kiukaita uusittu. Myös maailmalla sauna on yhä suositumpi, siitä ammennetaan terveyttä ja hyvinvointia.

Suomessa on yli miljoona puusaunaa.

Klapeilla lämmitettävästä kiukaasta irtoaa lempeät löylyt mutta myös terveydelle haitallisia pienhiukkasia. Puun pienpoltto aiheuttaa arviolta 200 ennenaikaista kuolemaa vuosittain.

Puukiukaat ovat suurin yksittäinen pienhiukkasten lähde.

Markkinoilla on parikymmentä valmistajaa, isoja ja pieniä. Misa lämmittää ”vähäpäästöisesti ja turvallisesti”, Iki-Kiukaalla on ”markkinoiden puhtaimmin polttava avorakennekiuas”. Sydän-kiukaassa on ”50 %:a pienempi puunkulutus ja päästöt”.

”Kenttä on villi”, sanoo kiuastutkija Jarkko Tissari Itä-Suomen yliopistosta.

Lupaukset päästövähennyksistä ovat ympäripyöreitä tai vaikeasti vertailtavia. Pienhiukkasia ei tarvitse testata. Kiuasfirmat eivät myöskään osaa tehdä itsenäisesti vaativia mittauksia, Tissari sanoo. Ulkomaisissa laboratorioissa mitataan taas pölyä, jolloin osa pienhiukkasista jää saamatta kiinni.

Kiukaan ostaja on kaupassa sormi suussa.

”Tavallisen kuluttajan on käytännössä mahdotonta valita vähäpäästöistä kiuasta eri malleista”.

”Sellaista tietoa ei ole saatavilla.”

 

Saunalla on sympaattinen nimi: Simo.

Kahteen merikonttiin rakennettu Simo on Itä-Suomen yliopiston pienpolttosimulaattori Kuopion kampuksella. Saunassa tutkitaan puukiukaiden päästöjä.

Testi on vakioitu: poltetaan kuusi kiloa kuivia koivuklapeja samalla tavalla. Laitteet mittaavat ja analysoivat dataa pienhiukkasten massasta ja lukumäärästä. Lisäksi tutkitaan 30:a haitallisinta, syöpää aiheuttavaa PAH-yhdistettä, jotka kiinnittyvät pienenpieniin nokihiukkasiin.

Tutkija Tissari kutsuu yliopiston simulaattoria ja pienhiukkastestiä ainutlaatuiseksi.

”Suomi on edelläkävijöitä koko maailmassa.”

Kiuas 1 -hankkeessa 2017–2019 tutkimusryhmä kehitti luotettavan tavan mitata pienhiukkasia. Samalla tehtiin kahdeksan suunnilleen samanlaisen puukiukaan vertailutesti.

Tulokset herättivät kiinnostusta – ja kohua.

Huonoimmasta kiukaasta vapautui pienhiukkasten massaa taivaalle seitsemän kertaa enemmän kuin parhaimmasta. Pahamaineisissa PAH-yhdisteissä ero oli yli satakertainen.

Kiuasmerkkejä ei julkaistu tulosten yhteydessä. Tissarin epäiltiin salailevan tietoja. Tutkija puolustautui. Hanke ei ollut kuluttajatesti vaan selvitys kiukaiden päästöeroista.

Loppuraporttiin kirjattiin diplomaattisesti: ”Kiukaissa näyttäisi olevan suuri kehityspotentiaali.”

Maallikko luulee, että pienhiukkasia muodostuu vähän, kun kiukaan torvet hehkuvat. ”Se on päinvastoin. Mitä kovemmalla vedolla poltetaan, sitä kovemmat päästöt.”

Puukiuas on yllättävän monimutkainen metallilaite, ainakin päästöjen näkökulmasta.