Saksan tieto­turva­viraston johtaja erotettiin Venäjä­-yhteyksien vuoksi – käynnissä historiallinen tilinteko

”Tapaus Schönbohm” osoittaa, että Saksassa on nyt päättäväisyyttä ja poliittista halua puuttua Venäjä-kytköksiin.

Ukrainan sota
Teksti
Topi Juga

Saksan sisäministeri Nancy Faeser (SPD) erotti tiistaina maan Tietoturvavirasto BSI:n johtajan Arne Schönbohmin. Syynä ovat epäilyt Schönbohmin Venäjä-kytköksistä.

Irtisanominen ei tullut yllätyksenä. Schönbohmin asemasta on keskusteltu Saksassa kiivaasti sen jälkeen, kun yleisradioyhtiö ZDF:n suosittu Magazin Royale -ohjelma käsitteli hänen Venäjä-kytköksiään lokakuun alkupuolella.

Kohun ytimessä on Schönbohmin vuonna 2012 perustama ja vuoteen 2016 puheenjohtama Kyberturvallisuusneuvosto-niminen järjestö (Cyber-Sicherheitsrat Deutschland). Verkkosivujensa mukaan sen tarkoituksena on neuvoa yrityksiä, viranomaisia ja poliittisia päättäjiä kyberturvallisuudessa.

Saksalaisten mediatietojen mukaan järjestö on joutunut venäläisten yritysten ja jopa valtiollisten turvallisuusviranomaisten vaikutuksen alaiseksi. Järjestön jäsenyrityksen Protelionin kerrotaan markkinoineen saksalaisille yrityksille ja poliitikoille Saksassa tehtyä tietoturvallisuusohjelmistoa. Todellisuudessa ohjelmiston oli kehittänyt entisen KGB-agentin perustama venäläisyritys Infotecs. Saksalaisessa mediassa on kerrottu Venäjän presidentti Vladimir Putinin jopa myöntäneen Infotecsin perustajalle kunniamitalin. 

Kyberturvallisuusneuvosto on kiistänyt syytökset. Se on kuitenkin kohun jälkeen kertonut erottaneensa Protelionin toiminnastaan.

Sisäministeri Faeserin kerrottiin jo viikko sitten haluavan siirtää Schönbohmin syrjään. Varmuus potkuista saatiin tiistaina, kun sisäministeriön tiedottaja vahvisti asian. Sisäministeriö sanoo tutkivansa syytökset perinpohjaisesti, ja myös Schönbohm kertoo pyytäneensä selvitystä häneen kohdistuvista syytöksistä. 

Mediatietojen mukaan Faeser olisi ärsyyntynyt siihen, että Schönbohm jatkoi yhteyksiään Kyberturvallisuusneuvosto-järjestöön, vaikka sen Venäjä-yhteyksiä on tuotu toistuvasti esiin. 

Saksan ulkopoliittisen instituutin (DGAP) johtaja Guntram Wolff arvioi Suomen Kuvalehdelle muutamaa päivää ennen Schönbohmin eroa, että huomattava osa saksalaisesta yhteiskunnasta on Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen tunnustanut Saksan olleen liian sinisilmäinen Venäjä-riskeille. ”Tapaus Schönbohm” osoittaa, että Saksassa on nyt päättäväisyyttä ja poliittista halua puuttua Venäjä-kytköksiin.

”Helmikuun 2022 ja kansleri Olaf Scholzin ”Zeitenwende”-linjapuheen jälkeen kytköksiä arvioidaan nyt uudelleen kaikilla tasoilla”, Wolff sanoo.

”Nyt Saksassa on tehty selvästi arvio, että siteet ovat menneet liian pitkälle”.

Scholzin heti Venäjän täysmittaisen hyökkäyksen aloittamisen jälkeen pitämää ”Zeitenwende”-linjapuhetta pidetään vedenjakajana, joka uudisti Saksan ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan.

”Kansleri Scholz otti heti hyökkäyksen alettua vahvan kannan, ja esitti muun muassa massiivisia panostuksia Saksan sotilasmenoihin. Näimme päättäväisiä toimia, joilla pyritään vastaamaan joihinkin aikaisemmista virheistä.”

Wolff uskoo, että tulevina kuukausina ja vuosina esiin nousee vielä monia Venäjä-kytköksiin liittyviä ongelmia ja tapauksia.

”Mutta ei ainoastaan Saksassa, vaan läpi Euroopan”.

Viimeiset kolmekymmentä vuotta Saksassa ja monessa Euroopan maassa on eletty aikakautta, jolloin Venäjään liittyviä riskejä on oltu valmiita hyväksymään, Guntram Wolff sanoo. Aikaa ennen Venäjän täysmittaista hyökkäystä Ukrainaan hän kuvailee eräänlaiseksi itsetyytyväisyyden aikakaudeksi.

Halpa kaasu virtasi, ja talous veti.