Sähkön siirtohinnat nousivat 10 vuodessa 50 prosenttia – Siirtoyhtiöt saavat ”kohtuullista tuottoa”
Verkkoyhtiöt haluavat taas muuttaa hinnoittelunsa perusteita.
Sähkölaskun siirtohinnan kehitys voi olla monelle kuluttajalle yllätys. Energiaviraston tilastojen perusteella sähkön siirtomaksut ovat nousseet kymmenessä vuodessa 50–60 prosenttia asunnosta ja sähkön kulutuksesta sekä lämmitystavasta riippuen.
Sähkölaskun loppusummasta jopa 60 prosenttia voi muodostua siirtomaksusta ja veroista. Itse sähkön markkinahinta on ollut alhaalla jo useamman vuoden. Kymmenen vuoden ajanjaksolla myös energian keskiarvohinnat ovat nousseet mutta hitaammin kuin siirtohintojen.
Siirtomaksuista nousi kova kohu vuoden 2016 alussa, kun sähköyhtiö Caruna kertoi nostavansa siirtohintojaan 27 prosenttia. Useat sähköyhtiöt eri puolilla Suomea seurasivat esimerkkiä ja nostivat hintojaan reippaasti.
Carunan rajut hinnankorotukset olivat osittain seurausta jättikaupasta, jossa valtion suuromistuksessa oleva sähköyhtiö Fortum myi sähkönsiirtonsa pääomasijoittajille ja eläkeyhtiöille.
Kuluttajat raivostuivat, sillä Jyrki Kataisen (kok) hallitus oli luvannut, ettei monopoliin perustuva sähkön siirron myyminen aiheuttaisi hintapiikkiä. Siirtoyhtiöiden tuotto on määritelty laissa.
Siirtohintoja nostavat myös maakaapeloinnit, joita tehdään myrskytuhojen minimoimiseksi. Investoinnit maan alle rakennettaviin sähköverkkoihin ovatkin kalliita, ja loppujen lopuksi kuluttajahinnat kallistuvat.
Energiavirasto on arvioinut, että vuoteen 2028 mennessä sähköverkkoon tehdään investointeja noin 8,6 miljardilla eurolla ja ylläpitoon kuluu noin miljardi.
Jyrki Kataisen hallitus vaihtui Juha Sipilän (kesk) hallitukseen. Kansan sähköisestä palautteesta seurasi sähkömarkkinalain uudistus, jota toteutti työ- ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk), joka sittemmin siirtyi Suomen Pankkiin.
Uusi laki tuli voimaan vuoden 2017 alusta. Siinä on määritelty, että sähkön siirtohinnan korotus saa olla enintään 15 prosenttia 12 kuukauden aikana.
Siirtohintojen kohtuullisuutta valvoo Energiavirasto. Seuraavan kerran se tarkistaa kohtuullisuutta vuonna 2020.
Nyt Energiavirasto on päätöksissä vahvistanut tuottoprosentit, joita sähköyhtiöt voivat monopoleillaan kerätä. Sähköverkkoyhtiöillä on monopoli, koska kunnan alueelle ei ole järkevää tehdä toista ”kilpailevaa” verkkoa.
Vuoden 2017 tuottoprosentiksi on määritelty 7,05 prosenttia. Sitä voi pitää kohtuullisen hyvänä tuottona, sillä markkinakorot ovat nollassa ja investointeja sähköverkkoihin tehdään edullisella lainarahalla.
Sähkön siirrosta tuleva ”tasainen ja kohtuullinen tuotto” sopii erinomaisesti suurille sijoittajille, kuten eläkeyhtiöille, jotka eivät voi tehdä liikaa riskipitoisia sijoituksia.
Ilmalämpöpumppuja on asennettu jo yli 700 000 kappaletta.
Sähkön siirtohintojen kallistuminen näkyy etenkin sähköllä lämmittävien taloudessa, sanoo Aalto-yliopiston sähkötekniikan professori Matti Lehtonen. Kokonaisuudessaan Suomen sähköhinnat ovat reippaasti alle EU-keskiarvon.
”Suomessa on takavuosikymmeninä suosittu sähkölämmityksen yleistymistä, minkä vuoksi meillä on iso kanta sähkölämmitettyjä pientaloja”, Lehtonen sanoo.
”Siirtohintojen suuri suhteellinen osuus puolestaan selittyy osaltaan sillä, että Suomi on laaja ja sähköasiakkaita on harvassa. Verkkojen johtopituus asiakasta kohti on isompi kuin muissa Euroopan maissa.”
Sähkölaskuaan voi pienentää muun muassa ilmalämpöpumpulla, jotka ovatkin olleet viime vuosina kuluttajien keskuudessa suosittuja. Tilastojen mukaan ilmalämpöpumppuja on asennettu suomalaisiin koteihin yli 700 000 kappaletta.
Kuluttajien suosimat ilmalämpöpumput ovatkin vähentäneet siirrettävän sähkön määrää. Tehot siirrossa ovat kuitenkin säilyneet ennallaan.
”Säilyttääkseen tulovirtansa verkkoyhtiöt ovat siirtymässä tehopohjaiseen hinnoitteluun. Asiaa voi verrata teleoperaattoreihin, jotka myyvät tiedonsiirtoa kiinteällä hinnalla”, Lehtonen sanoo.
Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkötekniikan professori Jarmo Partasen mukaan siirtoyhtiöiden kustannukset tulevatkin tehosta. Tehokkaimmissa verkoissa myös komponentit ja osat ovat kalliimpia ja suurempia, jolloin investoinneille tulee enemmän hintaa.
Tehoperusteinen laskutustapaan siirtyminen ei kuitenkaan ole ongelmaton, Partanen sanoo.
”Keskimäärin puolella asiakkaista kokonaismaksut laskevat ja toisella puolella nousevat. Se on vaikea hyväksyä, vaikka uusi tilanne olisikin paremmin kustannusvastaava.”