Saako muistomerkin tuhota, jos se levittää väärää sanomaa?
Pitääkö historialle antaa arvo kaupunkikuvassa silloinkin kun sen sanoma tuntuu väärältä, kysyy professori ja täysinpalvellut valtionarkistonhoitaja Kari Tarkiainen Kanava-lehdessä.
Teksti on julkaistu alun perin Kanava-lehden numerossa 8/2023. Suomen Kuvalehti julkaisee alun perin Kanavassa julkaistuja tekstejä verkossa.
Kestävämpi kuin pronssi, aere perennius, sanotaan, kun kuvataan pysyvimpiä saavutuksia hengen- elämän alalla. Mutta pronssiset muistomerkit ovat nekin ihmisten käsissä, ja kun niiden symbolismi tai niissä ylistetty valta sammuu, on itse monumenttikin vaarassa tulla poistetuksi. Näin tapahtuu tänään lähes kaikkialla.
Suuret maailmantilanteen mullistukset ja ajanhengen muutokset ovat kaikkialla johtaneet kaupunkimaisemassa näkyvien sanomaltaan poliittisten monumenttien uudelleenarviointiin.
Lännessä on monen suurmiehen muistomerkkiä alettu katsella kolonialismin prisman läpi, ja vaikka tämä näkökulma on monesti ollut syvästi epähistoriallinen, on orjanpitäjiksi katsottujen valtiomiesten kuvia joko kaadettu tai museoitu muualle. Näkökulmaa on myös vastustettu, ja ainakin presidentti Emmanuel Macron on ilmoittanut painavasti, ettei Ranskassa tuhota tai muuteta yhtä ainoatakaan monumenttia.
