Saako eroottisia alusasuja myydä kirjan nimellä?

Kirjallisuusagentti Tiina Kristoffersson pohtii immateriaalioikeuksia.

Syyskuisena perjantaina illansuussa Tiina Kristoffersson sitoo körttihuivia harteilleen. Hän on lähdössä Espoonlahden kirkkoon herännäisseuroihin laulamaan Siionin virsiä. Kesällä hän osallistui ensimmäistä kertaa elämässään herättäjäjuhlille.

Määrätietoisena bisnesnaisena ja Suomen ensimmäisenä kirjallisuusagenttina tunnettu Kristoffersson kertoo selityksen. Hän tympääntyi kirkosta eroamisen aaltoon ja antoi uudenvuodenlupauksen: vuonna 2014 minä ainakaan en eroa.

Kristoffersson päätti uteliaisuuttaan tutustua, mitä kirkolla olisi hänelle tarjota. Hän alkoi käydä sunnuntaisin messussa ja muutenkin tutustua seurakunnan toimintaan. Omien vanhempiensa esimerkin myötä hän tutustui körttiläisyyteen.

Vuosi on muuttanut Kristofferssonin käsityksiä paljon. Hän on löytänyt rikkaudekseen kirkon rituaalit ja kristinuskon mystisyyden. Ja körtit ovat luterilaisen kirkon liberaalia porukkaa, jonka hän tuntee omakseen.

”Körttiläisyys ei tuomitse eikä kyseenalaista toisten uskon laatua tai määrää”, Kristoffersson sanoo.