Sataa vaikkei pitäisi - SK tutki, toimiiko täsmäsää
Sade saattaa päästä yllättämään ennusteista huolimatta. Kuva Vesa Moilanen / Lehtikuva.
Verkon sääsivustot, kuten Foreca ja Ilmatieteen laitos, antavat paikkakunta- tai jopa kaupunginosakohtaisia sääennusteita. Vaikuttaa siltä, kuin ennusteiden tarkkuus olisi parantunut merkittävästi muutaman vuoden takaisesta.
Kannattaako tarkkoja ennusteita uskoa? Usein sateet tulevat aivan eri aikaan kuin luvattiin – tai sitten niitä ei tule lainkaan.
SK seurasi Forecan Täsmäsääennusteen osuvuutta Helsingissä, Turussa ja Kuusamossa vertaamalla verkkopalvelusta löytyvää tuntiennustetta todellisiin säähavaintoihin. Sekä ennusteet että havainnot päivitettiin kolmen tunnin välein useiden päivien ajan. Katso seurannan tulokset tästä linkistä.
Lyhyellä ajanjaksolla täsmäsää onnistui ennustamaan lämpötilan suhteellisen luotettavasti. Hieman huonommin kohdilleen osuivat tarkat ennusteet sateesta ja pilvisyydestä. Täsmäsää lupaili sateita, joita ei tullutkaan, ja toisaalta kaikkia sadekuuroja palvelu ei osannut ennakoida.
Nopeasti vaihtelevassa säässä pilvisyysennuste ei pysynyt mukana ja antoi turhankin pessimistisiä ennusteita.
Kaikki ennusteet olivat sitä tarkempia, mitä lyhyemmälle ajanjaksolle ne annettiin.
Klikkaa kuvaa nähdäksesi kuinka hyvin sääennusteet osuivat parin viikon aikana. Eri päiville Kaisaniemeen osuneet sateet on piirretty kuvaan väritettyinä palkkeina. Palkin korkeus kertoo sateen voimakkuuden. Vastaavalle ajalle annettu kuuden tunnin ennuste taas on piirretty sinisellä viivalla. Ennuste pääkaupunkiseudun maanantaisista rankkasateista osui siis oikeaan.
Forecan tuotekehityspäällikkö Samu Karanko vastasi kysymyksiin sään ennustamisesta.
Kuinka sääennuste laaditaan?
Meteorologin tärkein tehtävä on valita vallitsevaan tilanteeseen parhaiten sopiva ennustemalli, Karanko kertoo. Eri mallit antavat erilaisia ennusteita ja meteorologi pyrkii valitsemaan sen, joka toimii luotettavimmin kyseisenä päivänä.
Mallin valitsemisen jälkeen meteorologi vielä parantelee tietokoneen laskemaa ennustetta. Joskus tietokone tekee selviä virheitä, jotka täytyy käsin korjata. Joskus taas ennuste ei huomioi sääilmiöitä, jotka meteorologi osaa ennustaa kokemuksensa pohjalta.
Tietokoneen tekemää ennustetta täytyy korjailla esimerkiksi talvella. ”Jos talvella kerrotaan, että on tulossa 40 astetta pakkasta, meteorologi on tehnyt ennusteen käsin. Mallit eivät anna sellaisia lukuja”, Karanko sanoo.
Automaattiennusteiden laatu on parantunut huomattavasti 1990-luvulta, mutta aina silloin tällöin tulee tilanne, jolloin laskentamallit erehtyvät. Virheet voivat joskus päästä jopa lopulliseen sääennusteeseen asti, jos niitä ei huomata korjata.
Ovatko ennusteet yhtä tarkkoja joka puolella Suomea?
Ennustamisen helppouteen vaikuttaa merkittävästi sijainti.
”Yleisesti ottaen rannikkopaikat ovat hankalimpia, jos puhutaan kesälämpötiloista”, Karanko sanoo.
Meri voi pudottaa rannikon lämpötilaa kymmenelläkin asteella. Tavallisesti Suomen ennuste laaditaan noin kymmenen kilometrin tarkkuudella, mutta meren lähellä joudutaan tekemään tarkempia laskelmia.
Lämpötilaerot mutkistavat paikallisten ennusteiden laatimista. Esimerkiksi Helsinki on niin laaja, että lämpötilat vaihtelevat sen alueella merkittävästi.
Forecan täsmäsääpalvelussa Helsingin ennuste laaditaan paikkaan, joka sijaitsee kilometrin verran pohjoiseen rautatieasemasta, hyvän matkan päässä keskustasta ja merestä. Se kuvaa laajan alueen säätä paremmin kuin Helsingin ydinkeskusta, jossa meri vaikuttaa voimakkaammin.
Lämpötilaennusteet osuvat varsin hyvin kohdilleen. Etelä-Suomessa Forecan ennusteet arvaavat lämpötilan 24 tunnin päähän 1,6 asteen tarkkuudella, jos virhe lasketaan kahden vuoden keskiarvona. Helpointa lämpötilan ennustaminen on syksyn harmaassa ja sateisessa säässä, vaikeinta talven paukkupakkasilla, Karanko sanoo.
Miksi sade-ennusteet eivät osu aina kohdilleen?
Paikallissääennusteiden osuvuus riippuu säätyypistä.
Laajat sadealueet ovat helpoimpia ennustettavia, sillä niiden liikkeet pystytään Karangon mukaan ennakoimaan lähes vuorenvarmasti. Jos laskelmat näyttävät, että Suomen yli kulkee yhtenäinen sadealue, kannattaa varoitusta uskoa.
Pienet kuurosateet ja yksittäiset ukkospilvet ovat vaikeampia. Tietokonemalleilla pystytään Karangon mukaan laskemaan varsin luotettavasti, millä alueilla kuuroja syntyy, mutta yksittäisten pilvien liikkeistä ei voi sanoa mitään varmaa. Kuurosateilla kastuminen riippuu tuurista.
Kuuropilvet syntyvät, kun aurinko lämmittää maata ja sen yläpuolella olevaa ilmaa. Lämmin, kostea ilma nousee ylöspäin kunnes alkaa lopulta jäähtyä. Jäähtyvässä ilmassa kosteus tiivistyy ensin pilveksi ja saattaa lopulta sataa alas vetenä.
Ilmiö on niin herkkä, että jo esimerkiksi pellon viilentäminen kastelemalla voi estää kuuropilven syntymisen sen pinnasta.
Itämereltä puhaltava viileä merituuli sotkee nousevia ilmavirtauksia, minkä seurauksena rannikolla saadaan sisämaata vähemmän sadekuuroja. Se tekee rannikoiden sade-ennusteista keskimäärin tarkempia.
”Helsingin sade-ennusteet osuvat kesällä paremmin kuin Hyvinkäällä”, Karanko sanoo.
Miksei ennustekartoissa sitten kerrota, onko kyseessä luotettava tieto rintamasta vai epävarmempi tieto yksittäisistä kuuroista?
”Aikoinaan pohdimme pitkään, millä symbolilla erottaa kuurosateet”, Karanko sanoo. Suunnitelmasta kuitenkin luovuttiin käyttäjätutkimuksen perusteella.
”Jos ennusteen lukija olisi toinen meteorologi, meillä olisi käytössä paljon suurempi symbolivalikoima, mutta silloin suuri osa käyttäjistä ei pysyisi enää kartalla. Jos ennusteen ymmärtääkseen pitää lukea ohjeteksti, on design mennyt pieleen.”
Sadekartan ja -animaation avulla voi arvioida, kuinka luotettava Täsmäsään antama sade-ennuste on. Sadealueiden tarkkaa paikkaa on vaikea ennustaa pitkän ajan päähän, joten mitä keskemmällä paikka on ennustettua sadealuetta, sitä varmemmin myös Täsmäsään tiedot pitävät paikkansa. Toinen keino arvioida ennusteiden luotettavuutta on seurata, muuttuvatko tiedot ajan kuluessa. Jos ennuste muuttuu tunnista toiseen, se kertoo laskelmien epävarmuudesta. Kuva Foreca.