Rikosprofessorit arvostelevat Suomen pitkiä huumetuomioita: Matematiikka lyö päänsä kattoon
Tuomiot törkeistä huumausainerikoksista ovat sattumanvaraisia.
Jari Aarnioon liitetyssä huumerikosjutussa jaettiin poikkeuksellisia tuomioita vuonna 2012. Hasista tuotiin Hollannista Suomeen viidessä eri tynnyrilähetyksessä useita satoja kiloja.
Tekijöille annettiin Suomessa ankaria vankeusrangaistuksia. Kuusi miestä sai törkeistä huumausainerikoksista tuomioita, joiden pituudet vaihtelivat kahdeksan ja 13 vuoden välillä.
Tämän lisäksi Hollannissa tuomittiin mies, joka oli lähettänyt toimeksiannosta tynnyreitä kotimaastaan Suomeen. Paikallinen oikeusistuin langetti hänelle kahden vuoden rangaistuksen, josta vähennettiin kahdeksan kuukautta.
Mies myönsi kuulusteluissa järjestäneensä useiden tynnyrien kuljetusta, mutta tuomio tuli vain yhdestä Hollannissa takavarikkoon saadusta erästä.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Dan Frände Helsingin yliopistosta sanoo, että Suomella on ongelmia rangaistuskäytäntöjen kanssa. Esimerkiksi törkeistä huumausainerikoksista annetut tuomiot ovat sattumanvaraisia. Hierarkiassa alemmalla tasolla toimivalle kuriirille tuomitaan yhtä kovia rangaistuksia kuin päätekijöille.
”Suomessa voitaisiin siirtyä malliin, joka on käytössä Ruotsissa. Pelkästään kilojen laskemisen sijaan oikeus tarkastelee syyllisyyttä, ja tämän vuoksi tuomiot ovatkin laskeneet merkittävästi. Suomessa ei ole suostuttu luopumaan kiloihin perustuvasta laskutavasta”, Frände sanoo.
”Lainsäädäntö on epätasapainossa. Huumausainerikollisuus saa ylikorostetun aseman, kun tuomioiden kriteereinä ovat vain huumeiden vaarallisuus ja määrä. Tämän lisäksi voitaisiin erikseen punnita mikä merkitys on sillä, että kyseessä on kuriiri, joka on saanut salakuljetuksesta itselleen pienen korvauksen.”
Dan Fränden mukaan tilanne on rangaistusten suhteen hyvin erilainen muun muassa talousrikoksissa.
”Esimerkiksi Hannu Kailajärven todettiin huijanneen Wincapita -jutussa ihmisiltä useita miljoonia euroja, mutta hän sai siitä viiden vuoden rangaistuksen.”
Turun yliopiston rikosoikeuden professorin Jussi Tapanin mielestä 13 vuoden maksimirangaistus törkeissä huumausainerikoksissa täyttyy Suomessa kovin herkästi.
Esimerkiksi huumetynnyrijutussa yhden tynnyrin lähettäminen toi hollantilaiselle miehelle vajaan kahden vuoden tuomion. Jos sama tynnyri olisi lähetetty Suomesta Hollantiin, tuomio olisi ollut vähintään seitsemän vuotta.
”Oikeuksilla on käytössään valmis rangaistusasteikko, jonka perusteella huumausaineita koskevat tuomiot annetaan. Taulukko laadittiin noin 20 vuotta sitten tuomioistuimissa käsiteltyjen juttujen perusteella eikä sitä päivitetä vuosittain. Tästä ei juuri keskustella Suomessa”, Tapani sanoo.
Myös Dan Frände pitää tuomioita kovina:
”Enimmäisrangaistus yhdestä törkeästä huumausainerikoksesta on 10 vuotta. Jos henkilö syyllistyy toiseen törkeään huumausainerikokseen, se tuottaa tekijälle helposti 13 vuotta vankeutta. Jokainen erä katsotaan erilliseksi rikokseksi, vaikka ne liittyisivät samaan juttukokonaisuuteen. Matematiikka lyö päänsä kattoon ja järjestelmä on vinoutunut.”
EU:lla ei ole yhtenäistä linjaa huumausainerikoksia koskevien rangaistusten suhteen. Samanlaisista teoista ei anneta samanlaisia tuomioita. Esimerkiksi Saksa on ollut pitkään tuohtunut hollantilaisten lievästä rangaistuskäytännöstä.
EU on kuitenkin tietoisesti pyrkinyt pysymään sivussa huumausainerangaistuksista ja painottanut talousrikosten merkitystä. Tämä sen vuoksi, että muun muassa veropetokset kohdistuvat suoraan EU:n talouteen.
”EU ei ole myöskään halunnut puuttua Suomessa tuomittujen rangaistusten pituuteen, sillä asia tulkitaan kansalliseksi erityispiirteeksi. Korkein oikeus on hyvin tietoinen ongelmasta, mutta asiaan ei ole haluttu puuttua”, Frände toteaa.
Suomen käräjäoikeuksissa tuomittiin vuonna 2014 Tilastokeskuksen tietojen mukaan runsaat viisi tuhatta henkilöä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Vankeusaikaa tuomituille kertyi yhteensä 5200 vuotta. Kahdeksan vuoden tai sitä pidempiä ehdottomia rangaistuksia tuomittiin lähinnä henki- ja huumausainerikoksista.