Rikosoikeuden asiantuntija Ulvilan murhajutusta: "Eväät ovat hyvin vähissä"

Anneli Auer
Teksti
Petri Pöntinen
Matti Tolvanen

Vaasan hovioikeus vapautti yksimielisesti Anneli Auerin tämän aviomiehen Jukka S. Lahden murhasta. Miten on mahdollista, että käräjäoikeus päätyi langettavaan tuomioon, rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta?

”Todistusaineistoa ja epävarmuustekijöitä on arvioitu ja painotettu eri tavalla. Ei ole tavatonta, että näin monitahoisessa, näytöltään vaikeassa jutussa päädytään eri ratkaisuihin.”

Ulvilan kohujutussa poliisin tutkinnanjohtaja vaihdettiin kesken esitutkinnan. Miten poikkeuksellista on, että ensimmäinen tutkinnanjohtaja puolusti Auerin syyttömyyttä mutta toinen epäili murhasta?

”Poliisin tutkintaryhmien sisällä voi olla erilaisia näkemyksiä, mutta on poikkeuksellista, että tutkinnan aikana erimielisyydet tulevat julkisuuteen.”

Mistä se kertoo?

”Tutkinnassa pitäisi lähteä aina siitä, että kaikki vaihtoehdot punnitaan. Ehkä ensimmäisessä tutkinnassa oli jäänyt liian vähälle sen pohtiminen, voisiko vaimo olla mahdollinen tekijä. Tämä selittää myös ristiriidan poliisin sisällä.”

Tekninen rikospaikkatutkinta on kehittynyt huimasti. Miksi sen avulla ei saatu vahvaa näyttöä Ulvilan jutussa?

”On kieltämättä erikoista, että mitään sitovaa teknistä näyttöä ei saatu kummankaan olettamuksen tueksi, etenkin kun kyseessä oli tuore juttu.”

Yksi yllättävä piirre oli poliisin peitetoiminta, Sepoksi kutsuttu mies lyöttäytyi Auerin seuraan. Miten harvinaista peitetoiminta on henkirikosjutuissa?

”En ole kuullut, että sitä olisi aiemmin käytetty henkirikosten selvittelyssä. Yleensä peitetoimintaa käytetään tapauksissa, joissa rikoksen tekeminen on osittain kesken, kuten huumekaupassa tai talousrikoksessa. Uusi pakkokeinolaki rajoittaa peitetoiminnan käytön järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Osittain tämäkin juttu on vaikuttanut jopa siihen, miten laki muotoiltiin.”

Miten vaikea poliisin on jatkaa tutkintaa kaiken kritiikin jälkeen?

”Pitäisi tulla uusi, yllättävä käänne, jotta poliisi voisi ylipäätään jatkaa tutkintaa. Eväät ovat hyvin vähissä.”

Syyttäjät ilmoittavat elokuussa, hakevatko he valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Miten ylin tuomioistuin on suhtautunut vastaaviin juttuihin?

”Korkein oikeus antaa valituslupia laintulkintakysymyksiin. Kun arvioidaan yksittäisen jutun näyttöä, se on hyvin poikkeuksellista. Pitäisi olla uusi selvitys tai todettaisiin, että näyttö on arvioitu vääriin, mutta se on hyvin epätodennäköistä tässä jutussa.”

Murhajutun vaiheita on seurattu tiiviisti mediassa. Jos hovioikeuden tuomio jää lainvoimaiseksi, vaikuttaako murhamysteerin laaja julkisuus Auerille maksettaviin korvauksiin 604 vankilapäivästä?

”Se voi vaikuttaa kärsimyksen määrään. Sen arvioi valtiokonttori. Auerin pitää ensiksi hakea korvausta. Jos hän ei ole tyytyväinen valtiokonttorin esitykseen, se ratkaistaan normaalina riitajuttuna. Pääsääntöisesti valtio pyrkii sopimaan korvauksista.”

Murhasta on viisi vuotta, tekijä kulkee vapaalla jalalla. Löytyykö syyllinen vai jääkö juttu poliisitermein pimeäksi?

”On todennäköisintä, että juttu jää pimeäksi. On enemmän sattuman varassa, selviääkö se koskaan. Niitä onnekkaita sattumia tulee joskus poliisille, etenkin kun tekniset menetelmät ovat kehittyneet niin paljon.”

Kuva Jouni Turunen / Karjalainen.