Raportti: Itämeri on edelleen punainen meri

Itämeri
Teksti
Jukka Ukkola

Itämeri ei ole kunnossa, mutta muutamia rohkaisevia merkkejä sen tilassa näkyy, todetaan Itämeren suojelukomission Helcomin tuoreessa arviossa.

Vuosia 2001-2006 koskevassa raportissa on ensi kertaa koottu Itämeren rehevöitymisestä kaikki saatavilla oleva tieto, joka on luokiteltu 200 mittausalueen mukaan. Helcomin katsausta on ollut laatimassa kymmeniä asiantuntijoita Itämeren eri valtioista yli kolmen vuoden ajan.

Valtaosassa tutkituista alueista meren tila on havaittu ”kohtuulliseksi” tai sitä huonommaksi. Pahimmin punaisella, eli eniten rehevöityneitä, Helcomin kartoissa ovat Suomenlahti, eteläinen Itämeri ja Tanskan salmet.

Vain 13 aluetta Pohjanlahdella ja Kattegatissa todettiin rehevöitymisen kannalta ”ongelmattomiksi”. Pohjanlahden vihreimmät pisteet ovat enimmäkseen Ruotsin puoleisella rannikolla.

Mereen siis valuu edelleen niin paljon liikaa typpeä ja fosforia, että rehevöityminen jatkuu suurimmassa osassa Itämerta.

Helcomin asiantuntijasihteerin Maria Laamasen mukaan tilanne ei kuitenkaan ole täysin synkkä, koska ravinnekuormitus näyttää olevan vähenemään päin. Sekä typpeä että fosforia tulee jokien kautta ja suoraan päästölähteistä nyt vähemmän kuin vuonna 1990. Fosforipäästöt ovat vähentyneet melko tasaisesti noin 50 000 tonnista vuodessa (1990) 30 200 tonniin vuodessa (2006). Typen väheneminen ei ole ollut yhtä suoraviivaista, mutta selvää sekin: lähes 900 000 tonnista (1990) 641 000 tonniin (2006).

Vähentymisestä huolimatta Helcomin asettamiin tavoitteisiin ei ole päästy sen paremmin typen kuin fosforinkaan osalta. Suojelukomissio huomauttaa, että rehevöitymistä saadaan vähennetyksi vain, jos sekä typen että fosforin tuloa vesistöön voidaan edelleen vähentää.

Rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita tulee erityisesti asutuksesta ja maataloudesta, typpeä myös ilmakehän kautta. Ilmastonmuutoksen pelätään tuovan erityisesti Itämeren pohjoisosiin lisärasitteita, koska sademäärä lisääntyy. Entistä enemmän ravinteita voi huuhtoutua mereen myös maalta tulvien mukana.

Rehevöitymisen näkyviä merkkejä ovat suuret määrät leviä, jotka paikoin kertyvät lautoiksi, veden huono läpinäkyvyys, vähentyneet rakkolevä- ja meriajokasesiintymät sekä happikato merenpohjalla.

Nyt valmistuneen katsauksen tarkoituksena on tukea suunnitelmia, joilla pyritään tuntuvasti vähentämään meriympäristön saastumista ja palauttamaan sen ekologinen tila ”hyvälle” tasolle vuoteen 2021 mennessä. Toimintasuunnitelmassa mainitaan rehevöityminen yhdeksi neljästä tärkeimmästä ympäristöongelmasta. Helcomin pitkän aikavälin tavoitteena on rehevöitymätön Itämeri, mutta sen saavuttaminen myönnetään hyvin hankalaksi, ehkä jopa mahdottomaksi.

Lue lisää Itämerestä.