Raju väite Talvivaaran jätevesien vaikutuksista: Elyn ja GTK:n johtopäätökset ammattitaidottomia

Kainuun Ely-keskus: Me olemme oikeassa.

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Valtion omistama kaivosyhtiö Terrafamen (ent. Talvivaara) valvonnasta vastaava Kainuun Ely-keskus ja valtion omistama Geologian Tutkimuskeskus GTK ovat tehneet Sotkamon Nuasjärvellä vesistömittauksia, joiden tuloksista viranomaiset ovat tehneet vääriä johtopäätöksiä.

Näin väittää Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteen dosentti ja yliopistonlehtori Heikki Simola.

Vielä kesäkuussa 2016 Kainuun Ely-keskus kertoi, että GTK:n alustavien tutkimustulosten mukaan purkuputken käytöllä on ollut vaikutuksia putken lähellä, noin 1,5 kilometrin säteellä sijaitsevien syvänteiden veden laatuun.

Syyskuussa 2016 Kainuun Ely-keskus olikin muuttanut kantaansa. Se kertoi, että Nuasjärvessä havaittu veden kemiallinen kerrostuneisuus ei johdukaan Talvivaaran (nyk. Terrafamen) jätevesistä.

Todisteena tästä Kainuun Ely-keskuksen erikoissuunnittelija Soile Backnäs ja yksikön päällikkö Sari Myllyoja esittivät GTK:n tekemiä vedenlaatumittauksia, joiden mukaan veden luonnollinen kevätkierto oli jäänyt vaillinaiseksi myös muissa osissa Nuasjärveä, muun muassa Kajaanin lähellä sijaitsevalla Rehjanselällä. Eli ilmiö ei esiintyisikään vain purkuputken lähellä vaan muuallakin järven alueella.

Yli 40 vuotta vesibiologiaa tutkinut Heikki Simola tarkasti GTK:n raportin ja havaitsi siinä lyhyen maininnan asiasta.

GTK:n mukaan Rehjanselällä syvänteiden alusveden sähkönjohtavuus ei ole kohonnut, toisin kuin purkuputken lähisyvänteissä. Tämä puolestaan GTK:n tulkinnassa kertoi siitä, että kevätkierron vaillinaisuus purkuputken lähisyvänteissä ei johdu yksinomaan kaivosvesistä.

Kainuun Ely-keskus otti asian huomioon ja veti johtopäätöksen, että ongelmat Nuasjärvellä liittyvät pääosin poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin eivätkä Talvivaaran toimintaan.

 

GTK:n raportissa ei ollut tarkempia tietoja Rehjanselän mittauksista. Vesibiologi Simola otti yhteyttä Kainuun Ely-keskukseen ja pyysi aineistoa itselleen.

Kainuun Ely-keskuksen erikoissuunnittelija Soile Backnäs lähetti Simolalle sumean graafisen esityksen, joka kuvaa Rehjanselän veden lämpötiloja.

”Käyrässä ei ole mitään muuta vikaa kuin se, että se on harhaanjohtava”, Heikki Simola sanoo.

Graafista käy ilmi, että alusveden lämpötila on ollut peräti +8 astetta. Lukema on esitetty kuvassa kuitenkin siten, että veden lämpötila näyttää olevan lähellä nollaa.

Jos syvänteeseen jää kevätkierron jälkeen alle neliasteista vettä, se tarkoittaa, että kierto on tosiaan jäänyt vaillinaiseksi, koska syvänteen vesi on syystä tai toisesta raskaampaa kuin ylemmät vesikerrokset.

Simolan mukaan Nuasjärvessä tämä johtuu kaivosvesien korkeasta suolapitoisuudesta.

”Kevättäyskierto on siis, toisin kuin tiedote ja Backnäs väittävät, ollut nimenomaan tehokas ja kestänyt pitkään, kun alusvesi jo kesäkuun puolivälissä on lämmennyt näin korkealle”, Simola sanoo.

”Nuasjärven kemiallinen kerrostuneisuus tulee jatkumaan niin kauan kuin purkuputki on käytössä. Tilanteen ainoa syy on Terrafamen sulfaattijätevesi.”

”Se, että Kainuun Ely tämän tosiasian kiistää, on joko ammattitaidottomuutta tai tahallista harhaanjohtamista. Kumpaa se on, siihen en osaa ottaa kantaa”, sanoo Simola, joka kuuluu vastuullisen kaivostoiminnan työryhmään Luonnonsuojeluliiton edustajana. Ryhmän puheenjohtajana toimii ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka (kesk).

Suomen Kuvalehti esitti Simolan havainnot ja tulkinnat Helsingin yliopiston ympäristöntutkimuksen professori Lauri Arvolalle. Hän vahvistaa Simolan havainnot.

”Uskallan väittää, että vesi on sekoittunut keväällä kohtuullisen hyvin Rehjanselällä. Tätä kuvastaa syvänteen korkea lämpötila”, professori Arvola sanoo.

”Jos järven alusveden lämpötila on +8 astetta, kuten Heikki Simola osoittaa, tarkoittaa se sitä, että järvi on kiertänyt tehokkaasti ja todennäköisesti varsin pitkään jäiden lähdön jälkeen. Muussa tapauksessa alusveden lämpötila tulisi olla lähellä +4:ää astetta.”

Silti Kainuun Ely-keskus väittää, että alusvesi ei vaihtunut kevätkierron 2016 aikana, vaan kevätkierto jäi sääolosuhteista johtuen yleisesti vaillinaiseksi eri puolilla Nuasjärveä sijaitsevissa syvänteissä.

 

Kainuun Ely-keskuksen erityissuunnittelija Soile Backnäs, kumpi on oikeassa, te vai tutkijat Simola ja Arvola?

”Kyllä minun mielestäni me olemme oikeassa tässä asiassa. Kyllähän totuus selviää, kun koko ajan tutkitaan lisää. Se selviää ensi keväänä, kun tutkitaan kevätkierron onnistumista.”

”Aikaisempien tutkimusten mukaan on ollut keväitä, jolloin täyskierto on jäänyt myös vaillinaiseksi. Eli sääolosuhteet voivat olla sellaiset, ettei vesimassa sekoitu pohjaa myöten.”

Miksi tiedotitte kesäkuussa, että purkuputki vaikuttaa Nuasjärveen, mutta syyskuussa kantanne oli se, että poikkeukselliset sääolosuhteet olivat pääsyy vaillinaiseen vesien kevätkiertoon?

”Meillä oli kesäkuussa käytettävissä kolme mittaustulosta, eli ne olivat alustavia mittaustuloksia. Halusimme tiedottaa ihmisille heti, kun meillä oli mittaustuloksia.”

Miksi tiedotitte keskeneräisestä tutkimuksesta? Todellisuudessahan mittaustuloksia oli noin 200.

”Ihmisillä on huoli siitä, että mitä siellä [kaivoksella] tapahtuu, ja haluttiin tuoda esille se, että tällaiset tutkimukset ovat käynnissä.”

Olisittehan te voineet kertoa sitten vain sen, että tutkimuksia tehdään eikä kertoa tuloksia?

”Minusta sinulla on nyt todelle hyökkäävä asenne.”

Miksi tutkija Simolan pyytämät tiedot jätettiin pois Kainuun Elyn tiedotteesta ja GTK:n raportista?

”On ollut GTK:n oma päätös, mitä he ovat kuvanneet lopullisessa raportissa.”

Eikö Kainuun Ely ole keskustellut GTK:n kanssa tutkimuksen johtopäätöksistä?

”Olemme tietenkin keskustelleet, mutta tutkijat ovat tehneet omat itsenäiset johtopäätökset. Tiedotteen johtopäätökset pohjautuvat muihinkin tutkimuksiin kuin pelkästään GTK:n tutkimukseen.”

Eli mihin tutkimuksiin?

”GTK:n tutkimus tehtiin kesäkuussa. Kainuun Ely-keskus on tehnyt lisää tutkimuksia elokuussa, ja Terrafame on tehnyt omaa tarkkailua kesän ajan. Näitä tietoja olemme hyödyntäneet syyskuun tiedotteessa.”

Ja tämän yhteenvetona Kainuun Elyn johtopäätös on, että poikkeuksellinen kevätsää on selitys vaillinaiselle vesien kevätkierrolle Nuasjärvessä?

”Olen tehnyt johtopäätökset näiden kaikkien aineistojen pohjalta. Minun tulkinnassani Rehjanselän mittauksilla ei ole painoarvoa.”

Miksi Rehjanselän tiedot on esitetty niin, että niitä on vaikea verrata ja ne johtavat harhaan? Graafien skaalaustasot ovat erilaiset ja hämäävät.

”On totta, että graafit voisivat olla paremmin tehty. Jatkossa pyrimme kiinnittämään enemmän huomiota graafeinin. Tahallista tarkoitusta ei missään nimessä ole ollut. Minusta nyt takerrutaan osa-alueisiin, eikä katsota Nuasjärven tilaa kokonaisuutena.”

Missä tilassa Nuasjärvi sitten on kokonaisuutena?

”En halua ottaa tähän kantaa, koska veden syyskierto on nyt parhaillaan tapahtumassa tai tapahtunut. Ja nyt teemme uusia mittauksia.”

Missä kunnossa järvi on niillä tiedoilla, mitä Kainuun Elyllä on nyt käytettävissä?

”Tilanne vastaa sitä, mitä ympäristöluvassa vaaditaan. On todettu, että järveen tulee suolapitoista vettä syvänteisiin.”

Mitä se tarkoittaa järven kunnolle?

”Nuasjärven vedenlaatu on heikentynyt syvänteissä. Mökkirantojen vedenlaatuun ei ole tullut merkittävää muutosta. Mutta tietysti se vaikuttaa kaloihin. Ne eivät viihdy syvänteissä, kun sinne tulee suolapitoista vettä.”

 

Kokenut vesibiologi Heikki Simola ihmettelee Kainuun Ely-keskuksen erikoissuunnittelija Soile Backnäsin vastauksia Suomen Kuvalehdelle.

”Backnäs pahoittelee huonosti tehtyjä graafeja. Voisi päätellä, että Kainuun Ely-keskuksen kanta perustuu harhaanjohtavasti piirrettyjen graafien huolimattomaan tulkintaan”, Simola sanoo.

Simolan mielestä on outoa, että nyt Kainuun Ely-keskuksen erikoissuunnittelija Backnäs väittää, ettei Rehjanselän mittauksilla ole painoarvoa, sillä Ely-keskuksen syyskuun kanta perustui nimenomaan muutamaan Rehjanselän mittaussarjaan.

”Kevätkierron ja veden kerrostuneisuuden virheellinen tulkinta on aivan alkeellinen ja äärimmäisen kiusallinen moka asiantuntijalta. Kainuun Ely-keskus on valvova viranomainen, ja virkamiehet toimivat virkavastuulla.”

”Se, että Elyn tulkinta ikään kuin vapauttaa kaivosyhtiön syyllisyydestä, saattaa olennaisesti vaikuttaa kaikkiin vireillä oleviin ja tuleviin oikeus- ja lupaprosesseihin”, Simola sanoo.

Vesibiologi Simola on erittäin huolissaan Nuasjärven tilasta.

”Syvänteiden suolaantuminen oli toki ennakoitavissa. Se on nyt todennettu yhdessä syvänteessä, joka sijaitsee runsaan kilometrin etäisyydellä purkuputken päästä. Vastaavia syvänteitä on Nuasjärvessä lukuisia. On vaara, että ne yksi toisensa jälkeen kerrostuvat kemiallisesti, kun jätevesien purkaminen jatkuu.”

 

Terrafamen kaivoksella Sotkamossa eletään kriittisiä vaiheita jatkon kannalta. Juha Sipilän (kesk) hallitus on linjannut talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, että kaivos ajetaan alas, ellei valtio löydä kumppania kaivokselle.

Toistaiseksi yksityisiä sijoittajia ei ole ilmaantunut halukkaina sijoittamaan kainuulaiseen kaivosbisnekseen.

Terrafame on ottanut vastikään käyttöön metallitehtaan toisen tuotantolinjan, jonka uskotaan kaksinkertaistavan nykyisen tuotannon.

Tuotannon ylösajolla ja nikkelin maailmanmarkkinahinnan kehityksellä onkin vaikutus kaivoksen tulevaisuuteen. Nyt nikkelin hinta on erittäin alhainen, eikä ennusteissa ole povattu suurta hinnan elpymistä ainakaan tämän vuoden aikana.

Ongelmat tuotantomäärissä eivät nekään sijoittajia hymyilytä. Lisäksi kaivoksen vesienhallinta ja ympäristöongelmat ovat jatkuvasti esillä, eivätkä ristiriitaiset viestit vesistöjen tilasta helpota kaivoksen tilannetta.

Valtion budjetista on otettu jo yli 200 miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa tappiolliseen kaivostoimintaan.

Kaivoksen rakennusvaiheessa veronmaksajien rahaa annettiin myös muun muassa rautatien rakentamiseen noin 50 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan Talvivaaran kaivoksen on käytetty ainakin 500 miljoonaa euroa suomalaisten veronmaksajien rahoja.

Kaivoksen sulkeminen puolestaan maksaa arvioiden mukaan ainakin toiset 500 miljoonaa euroa.

Talvivaaran kaivoksen entistä johtoa syytetään myös rikoksista: Pekka PeräHarri Natunen ja Salla Miettinen-Lähde saivat toukokuussa 2016 syytteen tiedottamisrikoksista.

Syytteet koskevat Talvivaaran tiedottamista tuotantomääristä ja -ennusteista vuosina 2011–2013. Asian käsittely on kesken.