Raju kehitys: 10 vuodessa suljettu 33 paperikonetta
Suomen paperikoneista on kadonnut kolmannes. Euroopassa edessä voi olla vielä jopa 30 isohkon paperikoneen sulkeminen.
Metsäjätin lehdistötiedote 20.1.2015: UPM sulkee 675 000 tonnia painopaperikapasiteettia.
Päätös hiljentää kaksi paperikonetta Suomessa, PK5:n Jämsänkoskella ja PK2:n Kaukaalla, sekä yhden Britanniassa, PK1:n Shottonissa.
Näihin uutisiin on totuttu ja turruttukin.
On silti hämmentävää, miten nopeasti metsäteollisuuden rakennemuutos on edennyt. Konsulttiyhtiö Pöyryn tietojen mukaan kymmenen viime vuoden aikana on Suomessa suljettu 31 paperikonetta. UPM:n päätöksen jälkeen luku nousee 33:een.
Paperimyllyistä on kadonnut kolmannes ja Paperiliiton jäsenistä kymmenen tuhatta vuosikymmenessä.
Taitevuosi oli 2007.
Silloin kokonaistuotanto, reilut 14 miljoonaa tonnia, ja viennin arvo, lähes kahdeksan miljardia euroa, olivat huipussaan.
”Sitten tuli finanssikriisi ja alkoi digitaalisen talouden sekä median läpimurto”, sanoo seniorikonsultti Tomi Amberla Pöyry-yhtiöistä. ”Se oli tuplaefekti, joka vähensi painopaperien kysyntää dramaattisesti.”
Suomessa myllyt ovat tahkonneet sanoma- ja aikakauslehtipaperia Euroopan markkinoille. Ruotsissa tuotanto on jakautunut tasaisemmin graafisten sekä pehmo- ja pakkauspaperien kesken.
”Suomi on keskittynyt painopapereihin, siksi isku on ollut suhteellisesti voimakkain”, Amberla sanoo.
Paperimiesten työpaikkoja varjostavat tummat pilvet.
Pöyry arvioi, että Euroopassa graafisten paperien kysyntää laskee vuosittain keskimäärin kolme prosenttia. Vuoteen 2025 se tarkoittaa, että sanoma- ja aikakauslehtipaperia myydään nykyisen 35 miljoonan tonnin sijaan enää 25 miljoonaa tonnia.
”Tämä merkitsee, että Euroopassa on painetta sulkea vielä jopa runsaat 30 isohkoa paperikonetta”, Amberla sanoo.
Sulkemispainetta lisää se, että paperikoneita on ajettu vajaateholla heikon kysynnän takia. UPM:kin perusteli uutta päätöstä sillä, että sulkemiset parantavat jäljelle jäävien paperikoneiden käyttöä.
”Kun on ylikapasiteettia, metsäyhtiöiden on vaikea ylläpitää hintoja, saati saada läpi korotuksia. Käy pikemminkin päinvastoin, hinnat laskevat”, Amberla sanoo.
Jämsänkosken ja Kaukaan kaksi konetta ajetaan alas parissa kuukaudessa. Sen jälkeen Suomeen jää 65 paperikonetta.
Katoaako niistä 10–15 seuraavan vuosikymmenen aikana?
Lukumäärään seniorikonsultti Amberla ei ota kantaa. Paperimarkkinat on monipuolinen palapeli. Karsivatko suuryhtiöt tuotantoaan vai sulkevatko pienet firmat viimeiset koneensa? Mihin tuotteisiin keskitytään? Missä kunnossa koneet ovat?
”Suomalaiset metsäyritykset ovat olleet ajoissa liikkeellä”, Amberla sanoo. ”Muualla Euroopassa alkaa olla enemmän painetta tehdä isoja sulkemispäätöksiä.”
Pöyryn tilastojen mukaan maailmalla on suljettu kymmenen viime vuoden aikana 1665 paperikonetta, samaan aikaan uusia on rakennettu 1172.
Myös kehittyvillä markkinoilla digitaalinen murros alkaa vaikuttaa. Kiina näyttää tietä; vuodesta 2010 sanomalehtipaperien käyttö on vähentynyt viidenneksen.
Maailman koko paperituotanto on lievässä kasvussa. Syy on selvä: elintason nousu etenkin Aasiassa.
”Kun keskiluokka kasvaa ja vaurastuu, pakkaus- ja pehmopaperien kysyntä kasvaa”, Amberla sanoo.
Stora Enso rakentaa kartonkitehtaan Kiinaan. Toistaiseksi viimeisin paperikone on rakennettu Suomeen vuonna 1998.
Jääkö UPM:n Raumalla pyörivä kone myös viimeiseksi?
”Ei voi sanoa, että ei koskaan rakennettaisi”, Amberla vastaa. ”Yhtiöiden on uusittava konekantaansa. Aika näyttää, minne ne investoinnit tulevat. Suomessa puuta, kuitua, kyllä riittää.”
Uutta, pelkästään painopaperia ajavaa paperitehdasta tuskin rakennetaan. Pöyryn seniorikonsultti visioi tulevaisuuden ”biotuotekompleksista”.
”Siinä voisi olla paperituotantoa kohdennetulle markkinalle”, Amberla sanoo.
Metsäyhtiöt etsivät jo nyt uutta bisnestä biotehtaista. UPM:n biojalostamo Lappeenrannassa alkaa valmistaa raakamäntyöljystä uusiutuvia polttoaineita. Metsä Groupin markkinaselluyhtiö Metsä Fibre suunnittelee Ääneskoskelle biotuotetehdasta. Tuotepaletissa on sellua, bioenergiaa ja erilaisia biomateriaaleja.
Painopaperituotannon ahdingon vastapainoksi sellu elää renessanssia. Suomen selluntuotanto on elpynyt viime vuosina, vienti vetää hyvin.
”Suomalaiselle havusellulle on kysyntää kehittyvillä markkinoilla”, Amberla sanoo.
Havusellun salaisuus on sen pitkä kuitu. Se tuo paperiin lujuutta.