Rahalöytö paljasti neuvostojohdon suunnitelmat – ”Ne olisivat muistuttaneet suomalaisille, kuka täällä määrää”

Stalinin hallinto painatti jatkosodan loppuvaiheessa Suomen varten miehitysseteleitä. Vain harva tiesi niiden olemassaolosta.

sotahistoria
Teksti
Heikki Salmela

Kun Ukrainassa edellisen kerran käytiin suursotaa keväällä 1944, Saksan ja Neuvostoliiton välinen rintama kulki Lounais-Ukrainasta Valko-Venäjän kautta Viron Peipsijärvelle ja Vienan Karjalasta kohti Jäämerta.

Sodan painopiste oli etelässä, jossa saksalaisjoukot perääntyivät nopeasti kohti länttä. Kremlissä laadittiin kuitenkin suunnitelmia myös Suomea varten. Moskovassa setelipaino Goznakin tiloissa oli suunniteltu ja valmistettu Suomelle uusia maksuvälineitä: miehitysseteleitä.

Stalin esikuntineen lähti siitä, että Suomi päätyisi neuvostojoukkojen haltuun samalla tavalla kuin itäisen Keski-Euroopan maat näyttivät päätyvän.

Setelit oli tarkoitus ottaa käyttöön, kun Suomen armeija olisi lyöty ja maa miehitetty.