Puoluejohtajat eivät palauttaisi pakollista ruotsia yo-kokeisiin
Kaksi kolmesta suomenkielisestä abiturienteista suoritti tänä vuonna ruotsin kielen kokeen. Uutistietopalvelu Svensk Presstjänst kysyi puoluejohtajilta sähköpostitse, huolestuttaako tilanne heitä. Stefan Wallin syyttää ylioppilastutkinnon uudistamisessa käytettyä argumenttia huiputukseksi.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.), oppositiojohtaja Jutta Urpilainen (sd.), kulttuuriministeri Stefan Wallin (r.) ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen vastasivat. Jyrki Katainen, Anni Sinnemäki, Timo Soini ja Paavo Arhinmäki eivät vastanneet.
Ainoa, jonka mielestä ruotsin pitäisi olla ylioppilastutkinnossa pakollisten aineiden joukossa, oli Stefan Wallin. RKP vastusti ruotsin vapaaehtoisuutta jo 2004, kun tutkintoa uudistettiin.
”Silloin muut puolueet väittivät, että vapaaehtoisuus lisää kiinnostusta ruotsia kohtaan. Nyt me kaikki tiedämme, että se argumentti on huiputusta.”
Wallinin mielestä ruotsin opiskelu pitäisi aloittaa nykyistä nuorempana. Erityisen huolissaan hän on nuorista miehistä; abiturienttimiehistä vain noin puolet kirjoitti ruotsin.
Vanhanen ei ole huolissaan
Muut puoluejohtajat eivät olisi ainakaan vielä palauttamassa ruotsia pakollisten kirjoitettavien joukkoon. Pääministeri Matti Vanhanen muistuttaa, että ruotsin opiskelu on kuitenkin edelleen lukiossa pakollista ja lukioiden välillä on suuria eroja.
”Nuoret, jotka viittaavat kintaalla ruotsin opiskelulle, vähentävät mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla ja antavat suhteettoman edun niille, jotka kieliä taitavat”, Vanhanen kannustaa lukiolaisia.
Myös SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen haluaa kannustaa nuoria opiskelemaan ruotsia. Urpilainen huomauttaa allekirjoittaneensa kirjallisen kysymyksen, mitä hallitus aikoo tehdä kasvattaakseen ruotsin suosiota yo-kielenä.
Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen uskoo, että kieliryhmien kohtaaminen koulussa motivoisi opiskelemaan.
Virkkunen pohtisi kurssien määrää
Opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) korostaa Vanhasen tavoin koulujen suuria eroja ruotsin kirjoituksissa. Täysin suomenkielisillä alueilla on kouluja, joissa joka ainut kirjoittaa ruotsin.
Virkkunen on valmis harkitsemaan, pitäisikö pakollisia ruotsin kursseja olla lukiossa enemmän. Hänen mielestään myös se pitäisi punnita uudestaan, missä iässä kielten opetus alkaa. Hän on huolissaan etenkin sukupuolten suurista eroista.
Virkkunen sanoo, että ruotsin kielen asema yhteiskunnassa tarvitsisi jonkinlaisen kampanjan. Hän ei halua tarkentaa, miltä sellainen kampanja ehkä näyttäisi.
Vain harva jättää suomen kirjoittamatta
Ruotsinkielisissä kouluissa suurin osa abiturienteista osallistuu suomen kokeeseen, vaikka se on vapaaehtoista.
”Kun asuu Suomessa ja aikoo jatkaa opintoja lukion jälkeen, tekee itselleen karhunpalveluksen, jos ei kirjoita suomea”, sanoo Vasa gymnasiumin rehtori Anne Levonen.
Rehtorin mukaan ne, jotka jättävät suomen kirjoitukset väliin, ovat yksittäistapauksia. Sama havainto vahvistetaan Uudestakaarlepyystä ja Pietarsaaresta.
Jakobstads gymnasiumin rehtori Richard Sjölund arvioi, että viisi kokelasta ei kirjoittanut suomea tänä vuonna. Luku on noussut, mutta joku aikoo kirjoittaa suomen syksyllä. Sjölundin mukaan niillä, jotka eivät lainkaan kirjoita suomea, on ollut kielen opiskelussa suuria ongelmia. Noin 70 prosenttia oppilaista kirjoittaa suomen A-kielenä.
Teksti STT-SPT