Puhemiehille puhtaat paperit: Nykyisen eduskunnan kyselytunneilla ei ole suosittu omia
Eduskunnan puhemiehet: Pekka Ravi (kok), Eero Heinäluoma (sd) ja Anssi Joutsenlahti (ps). Kuva Mikko Stig / Lehtikuva.
Eduskunnan puhemiehet ovat olleet viime aikoina erikoistarkkailussa. Varsinkin Eero Heinäluoma (sd) on saanut kovaa kritiikkiä puhemiehen aseman käyttämisestä puoluepolitiikan välineenä.
Muun muassa eduskunnassa vuodesta 1979 istunut Mauri Pekkarinen (kesk) on sanonut, ettei hän muista ketään toista puhemiestä, joka olisi politikoinut yhtä paljon kuin Heinäluoma.
Perussuomalaisten Anssi Joutsenlahtea on puolestaan syytetty kyvyttömyydestä jakaa puheenvuoroja niin, että täysistunnoissa syntyisi aitoa väittelyä.
Suomen Kuvalehti selvitti, miten nykyinen puhemieskolmikko on johtanut puhetta eduskunnan kyselytunneilla. Ne ovat muiden täysistuntojen debattiosuuksien ohella toinen paikka, jossa puhemiehillä on itsenäistä puheenvuorojen jakoon liittyvää päätösvaltaa ja mahdollisuus suosia toisia ja syrjiä toisia sitä kautta.
Nykyisessä eduskunnassa on pidetty lokakuun 2012 loppuun mennessä yhteensä 39 kyselytuntia. Heinäluoma on johtanut niissä puhetta 28 kertaa ja Pekka Ravi (kok) kahdeksasti. Joutsenlahti on ollut puhemiehenä vain kolmella kyselytunnilla, joten hänen toiminnastaan on vielä vaikea tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Kyselytuntien tarkoituksena on tarjota ennen kaikkea oppositiolle mahdollisuus kovistella hallitusta ja yksittäisiä ministereitä ajankohtaisista asioista.
Tilastojen perusteella kaikki kolme puhemiestä ovat pitäneet tästä periaatteesta hyvin kiinni. Sekä perussuomalaiset että keskustalaiset ovat päässeet ääneen yli kaksi kertaa niin usein kuin Sdp:n ja kokoomuksen edustajat.
Politikoinnista haukuttu Heinäluoma on jakanut molemmille suurille oppositiopuolueille keskimäärin vielä enemmän puheenvuoroja kuin Ravi ja Joutsenlahti. Vastaavasti kokoomuslaiset, vasemmistoliittolaiset ja myös demarit ovat saaneet Heinäluomalta puheaikaa kaikkein kitsaimmin.
Ravi on ainoa, joka on myöntänyt omille puoluetovereilleen suhteellisesti enemmän puheenvuoroja kuin molemmat muut johtotroikan jäsenet. Toisaalta hän on suosinut lievästi myös vasemmistoliittolaisia ja vihreitä.
Perussuomalaisten on ollut hieman vaikeampi saada puheaikaa Ravilta kuin muilta puhemiehiltä. Joutsenlahden puhemiesvuorolla taas vihreät eivät ole juuri päässeet ääneen.
Kaiken kaikkiaan puhemieskolmikko on kuitenkin noudattanut puheenvuorojen jaossa melko yhtenäistä linjaa.
Kansanedustajista useimmin äänessä on kyselytunneilla ollut keskustan Pekkarinen, 40 kertaa. Hän ja perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini (39 puheenvuoroa) erottuvat selvästi muista. Kahdentoista eniten puheenvuoroja saaneen kansanedustajan joukossa on vain kaksi hallituspuolueiden edustajaa, Ben Zyskowicz (kok) ja Kari Rajamäki (sd).
Peräti kuusitoista kansanedustajaa ei ole vielä päässyt vaalikauden aikana kyselytunneilla kertaakaan ääneen. Heistä kuusi kuuluu kokoomukseen, neljä Sdp:hen ja neljä perussuomalaisiin.
Kokeneet parlamentaarikot ovat nuorempiin verrattuna etulyöntiasemassa. Kuudentoista nollakerholaisen joukossa on peräti kymmenen uutta edustajaa. Yksi tulokas, Pirkko Mattila (ps), on sentään yltänyt puheenvuorotilastossa viidenneksi.
Hallituksen puolella kovimmassa hiillostuksessa ovat olleet Sdp:n ministerit. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselle (sd) on osoitettu jopa useampia kysymyksiä (159) kuin kokoomuslaiselle pääministeri Jyrki Kataiselle (148). Kaksikon jälkeen seuraavina tulevat peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd, 118), opetusministeri Jukka Gustafsson (sd, 90) ja työministeri Lauri Ihalainen (sd, 85).
Sen sijaan Alexander Stubb (kok) on päässyt vähällä. Ulkomaankauppaministeri on ollut kyselytunneilla äänessä vain 14 kertaa.