Tiedekasvatus kehittää koululaisten yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaitoja
Kysymyksiä siitä, mikä on tiedettä ja mikä ei, voi alkaa tutkia jo alakoulussa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö laati vuonna 2014 ehdotuksen Suomen saattamisesta tiedekasvatuksen kärkimaaksi vuoteen 2020 mennessä. Ehdotus oli osa hallituksen tavoitetta tehdä suomalaisista maailman osaavin kansa.
Tiedekasvatuksen keskeisinä tavoitteina ovat lasten ja nuorten tiedeosaamisen vahvistaminen ja elinikäisen oppimisen tukeminen. Tiedekasvatus pyrkiikin lisäämään kansalaisten valmiuksia arvioida, tulkita ja hankkia tietoa sekä ymmärtää tiedettä ja tutkimusta. Nyt tiedekasvatusta toteutetaan jo usean toimijan voimin. Esimerkkejä ovat erilaiset tiedeviikot ja -pajat, joita järjestetään kouluilla ja yhteistyössä yliopistojen kanssa. Toiminta on myös laajentunut luonnontieteiden ja matematiikan ulkopuolelle.
Tiedekasvatuksen tavoitteet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä, mutta myös vaativia. Tiedekasvatuksen tarkoituksena on opettaa ymmärtämään tiedon ja tietämisen rajoja sekä tieteellisiä prosesseja, jotka ovat vielä useille aikuisillekin epäselviä. Näitä taitoja ei voi jättää yliopistolaisten yksinoikeudeksi. Kysymyksiä esimerkiksi siitä, mikä on tiedettä ja mikä ei, voi onneksi alkaa tutkia jo alakoulussa. Parhaimmillaan koululaiset oppivat näkemään tieteen roolin omassa arjessaan erilaisten ilmiöiden kautta.
