Lasten ja nuorten liikkumisvaje on korjattava kiireesti

Vain 10–20 prosenttia alle kouluikäisistä lapsista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, kirjoittaa Petri Jakonen.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Suomen Kuvalehti
Suomen Kuvalehti

Lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt jo vuosien ajan. Tällä on ajan mittaan monia kielteisiä vaikutuksia koko yhteiskunnalle.

Lapsena omaksuttu – tai omaksumatta jäävä – liikunnallinen elämäntapa heijastuu moneen asiaan ihmisen elämässä: terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Yksilöiden lisäksi ilmiö vaikuttaa myös koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnalle liikkumattomuus tarkoittaa paitsi hyvinvointitappioita myös todella merkittäviä kustannuksia.

Pian kaksi vuotta kestänyt korona-aika on jättänyt jälkensä monen muun asian ohella myös lasten ja nuorten liikkumiseen. Moni liikuntaharrastus on katkennut, ja tiukat rajoitukset vähensivät liikkumista ylipäätään. Korona-ajan aiheuttama katko lasten liikuntaharrastuksiin ja koululiikuntaan kärjisti entisestään ongelmaa, johon on viimeistään nyt puututtava päättäväisesti.