Hävittäjille on vaihtoehtoja

Suomen 1990-luvulla omaksuma sotaoppi oli vanhentunut jo syntyessään.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Tuomo Hirvonen
Suomen Kuvalehti

Hyväksyessään valtioneuvoston puolustusselonteon vuonna 2017 puolueet sitoutuivat korvaamaan täysimääräisesti Hornetien mukana poistuvan strategisen suorituskyvyn. Hankkeen hinnaksi arvioitiin runsaat 10 miljardia euroa. Se hoidetaan erillisellä rahoituksella eli velalla.

Torjuntakyvyn uusimista perusteltiin Suomen turvallisuusympäristössä tapahtuneilla muutoksilla ja erityisesti sillä, että myös Venäjä kehittää omien asevoimiensa suorituskykyä. Sen tiedettiin panostavan kaukovaikuttamiseen ja täsmäaseisiin, miehitettyihin ja miehittämättömiin ilma-aluksiin, robotiikkaan, ydinaseisiin, ilma- ja avaruuspuolustukseen sekä digitaalisiin tiedustelu- ja johtamisjärjestelmiin.

Uhkakuvaluettelo ei kuitenkaan arveluta puolustusvoimia. Se ilmoittaa ratkaisevansa ongelmat korvaamalla 64 Hornetia yhtä monella maailman parhaimpiin kuluvalla monitoimihävittäjällä.

Torjuntahävittäjien kaikkivoipaa tehoa koskeva uskottelu on saatu uppoamaan kansalaisiin. Epäilijät vaiennetaan kysymällä, mikä osa maasta jätettäisiin sodan tullen ilman puolustajaa.