Hävittäjähankinnasta ei ole käyty kunnollista keskustelua

Informaatiovaikuttaminen voi olla myös kotikutoisia manööverejä tietyn linjan läpiviemiseksi.

Profiilikuva
Puheenvuoro
Teksti
Suomen Kuvalehti
Suomen Kuvalehti

Mitä poliittisia päätöksiä muistamme viime vuodelta koronakohun keskeltä? Tuskin ainakaan sitä, että valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 2021 päätettiin sisällyttää kymmenen miljardin euron hankintavaltuus Hornet-hävittäjien korvaamiseksi uudella konetyypillä. Kuluvalle vuodelle siitä budjetoitiin 1,5 miljardia, mikä lisäsi puolustuksen kokonaismenoja kolmanneksella.

Tällä päätöksellä Suomi nousi EU-maiden keskisarjasta, jossa puolustukseen kuluu noin 1,5 % bruttokansantuotteesta, kolmen kärkeen, jossa BKT-osuus on yli 2 %. Sitä paitsi hankintavaltuuden kymmenen miljardiakin on rutkasti alakanttiin. Hävittäjien elinkaarikustannukset ovat aina yli kaksinkertaiset hankintahintaan verrattuna.

Eduskunta päätti Suomen rauhanajan suurimmasta kaupasta läpihuutojuttuna. Budjetin lähetekeskustelussa ei yhdenkään puolueen puheenvuorossa edes mainittu asiaa, eikä siitä juuri puhuttu mediassakaan. Onko hävittäjähankinta siis varma tapaus, jonka takana on historiallinen konsensus? Ei suinkaan.