Puheenaihe: Kuka on sotasankari?
Oli työtapaturma, että Helsingin Sanomat kutsui edesmennyttä neuvostopartisaania sotasankariksi, sanoo päätoimittaja Reetta Meriläinen. Mutta kenestä voi käyttää ”sotasankari”-nimitystä? Ota osaa keskusteluun.
Suomalainen hiihtopartio talvisodassa. (Kuva Lehtikuvan arkisto)
Helsingin Sanomat julkaisi 10. tammikuuta muistokirjoituksen edesmenneestä, entisestä neuvostopartisaanista Sylvi Paasosta.
Miksi lehti katsoi tarpeelliseksi noteerata kyseisen henkilön kuoleman nekrologilla, päätoimittaja Reetta Meriläinen?
”Me julkaisemme nekrologeja hyvin erilaisista ihmisistä. Osa on yhteiskunnallisesti hyvin tunnettuja, osa vähemmän tunnettuja, mutta jotkut ovat suurelle yleisölle täysin tuntemattomia. Kirjo on valtavan laaja. Emme juuri karsi meille tarjottuja nekrologeja, kunhan niissä ei ole herjaavaa, loukkaavaa tai muuten asiatonta aineistoa.”
Teksti oli siis toimituksen ulkopuolisen henkilön, eikä Helsingin Sanomien toimittajan tekemä?
”Kyllä.”
Pidättekö perusteltuna, että edesmennyttä partisaania kutsuttiin otsikossa sotasankariksi?
”Se otsikko on selkeä työtapaturma. Tekstissä todetaan, että hän oli Venäjän Karjalan arvostetuin suomalainen sotasankari. En tiedä, pitääkö sekään paikkaansa, mutta otsikko ainakin meni pieleen.”
Miten tällainen työtapaturma pääsi syntymään?
”Tekstiä oli käsitelty toimituksessa normaalisti, mutta tarkkaavaisuus ei ollut ulottunut enää otsikkoon. Käsittelijän tarkkaavaisuus on herpaantunut jossakin vaiheessa.”
Eli Helsingin Sanomat ei pidä sankarillisena sitä, että partisaanit surmasivat Pohjois-Suomessa jatkosodan aikana lähes 200 siviiliä – vanhuksia, naisia ja lapsia?
”Ei todellakaan.”
Tekstistä nousee epäsuorasti esiin ajatus, että suomalaisten partisaanien toimintaan kohdistama arvostelu olisi ollut aiheetonta?
”Niin, nekrologin viimeisessä kappaleessa todetaan Paason paheksuneen ’joidenkin’ suomalaisten neuvostopartisaaneihin kohdistamaa kritiikkiä. Se on vihjaileva. Siitä syntyy vaikutelma, että Paasolla olisi ollut joku oikeutus paheksuntaansa.”
”Se kappale olisi ollut syytä karsia pois tekstistä. Olisin hyvin pystynyt elämään ilman tätä nekrologin viimeistä kappaletta.”
Voivatko tällaiset sananvalinnat teidän mielestänne loukata sodan kokenutta sukupolvea?
”Sellainen vaara on olemassa. Sotahan on siinä mukana olleille ja siitä kärsineille edelleen herkkä asia. Iho on siinä kohtaa ohut. Kaikista kuluneista vuosista huolimatta.”
Elävätkö suomettuneisuuden ajan toimintamallit edelleen Helsingin Sanomissa?
”Eivät elä. En tekisi tästä yhdestä tekstistä kovin laajoja johtopäätöksiä.”
Minkälaista palautetta olette toimituksessa saaneet tästä nekrologista?
”Minulle ei ole tullut suoraan mitään palautetta. Politiikan toimitukseemme on kuitenkin tullut joitakin yhteydenottoja. Niiden mukaan poliittisissa piireissä on oltu hämmästyneitä tästä nekrologista.”
Teksti
Matti Simula
Keskustelu
Kuka on sotasankari?