Professorit: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL rikkoo perustuslakia
THL kerää tietoja kaikkien suomalaisten terveyskeskuskäynneistä lainvastaisesti. Tilanne saattaa johtaa rikosoikeudelliseen arviointiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on sosiaali- ja terveysministeriön alainen tutkimus- ja kehittämislaitos. Kuva Markus Pentikäinen / Suomen Kuvalehti
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on alkanut kerätä rekistereihinsä tietoja kaikkien suomalaisten terveyskeskuskäynneistä. Arkaluonteisten tietojen kerääminen ja käsittely pohjautuvat vanhentuneeseen lainsäädäntöön, joka ei täytä nykyisen henkilötietolain eikä perustuslain vaatimuksia.
Meneillään on valtava hanke. Rekisteriin kertyy vuosittain tietoja lähes 50 miljoonasta tapahtumasta. Tiedot yksilöidään hyvin tarkasti: rekisteriin kirjautuu kaikkien suomalaisten kaikkien terveyskeskuskäyntien sisältö. Niistä käy ilmi asiakkaiden henkilötunnus, käynnin syy, toimenpiteet, lääkitys sekä jatkohoito.
Varsinaisten lääkärikäyntien lisäksi rekisteriin kirjataan lukuisia tietoja muista palveluista, kuten neuvolakäynneistä, kouluterveydenhuollosta sekä mielenterveys- ja päihdetyöstä.
Kyse on THL:n avohoidon ilmoituksesta, Avohilmosta, johon potilastietoja toimitetaan päivittäin sähköisesti ja suoraan terveyskeskusten omista potilastietojärjestelmistä. Tiedonkeruu aloitettiin vuonna 2011, ja se on kaikkien kuntien julkista terveydenhuoltoa velvoittava. Suomalaisten terveyskeskuskäynneistä ei ole aikaisemmin kerätty yksilötasoisia tietoja THL:ään.
Hälytyskellot soivat
Hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään mukaan tietojen luovuttamiselle ei ole perustuslain mukaisia edellytyksiä. Ongelma on se, että tietojen kerääminen perustuu erittäin väljään lakiin ja vanhoihin asetuksiin. Ne ovat peräisin 1980- ja 1990-lukujen vaihteesta. Tiedonkeruu niiden perusteella ei ole sallittua. Perustuslaki ja henkilötietolaki edellyttävät, että rekisterinpidon on perustuttava täsmälliseen ja tarkkarajaiseen lakiin.
“Tämä on vakava laillisuuskysymys. Viranomainen ei saa soveltaa lakia tai asetusta, joka on perustuslain vastainen. Tällä perusteella tietojen luovuttaminen THL:lle on lainvastaista. Perustuslaki ei salli näin väljää ja täysin rajoituksetonta tiedonantamisvelvollisuutta viranomaisten välillä. Tilanne saattaa olla jopa rikosoikeudellisesti arvioitava”, toteaa Olli Mäenpää.
“Selkeästi pitäisi myös määritellä, mitä tietoja voidaan luovuttaa, mitä THL saa tehdä niillä ja mikä on potilaan oikeusturva. Hankkeen mittavuus on keskeinen asia, koska tämä koskee koko väestöä. Ja kaikki on tapahtunut ilman julkista keskustelua.”
Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professorin Tuomas Ojasen mukaan tietojen luovuttaminen ja käsittely eivät perustu riittävän täsmällisiin ja yksiselitteisiin lain tasoisiin säädöksiin.
“Hälytyskellot soivat jo siitä syystä, että lakiperusta vuodelta 1989 on niin vanha. Uudemmatkaan lait eivät ole syntyneet perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella. Eli valiokunta ei ole edes ottanut kantaa niiden sopusointuun henkilötietojen suojan tai yleensä perustuslain kanssa”, Ojanen korostaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osastojohtaja Päivi Hämäläinen myöntää, että lainsäädäntö ei ole ajan tasalla.
“Me olemme jämähtäneet 1990-luvun maailmaan. Tämä on asia, joka on ehdottomasti saatava selkeäksi. Asian kiireellisyydestä on informoitu sosiaali- ja terveysministeriötä suullisesti ja kirjallisesti toistuvasti. Mutta emme me voi yhtäkkiä keskeyttää kaikkien rekisterien toimintaa ja alkaa odottaa, että ministeriössä tehdään lainsäädäntöä”, Hämäläinen sanoo.
Sietoraja on ylitetty
Sosiaali- ja terveysministeriön lainsäädäntöneuvos Pekka Järvinen toteaa, että lainsäädäntö ei ole ajanmukainen. Mutta tulkinta on ollut se, että perustuslain uudistuksesta riippumatta vanhat säännökset on voitu pitää voimassa.
“Meillä on olemassa 1990-luvun alusta laki terveydenhuollon henkilörekistereistä ja siihen liittyvä asetus, jossa säädetään hoitoilmoitusrekistereistä. Ne on säädetty ennen nykyistä perustuslakia ja minun henkilökohtainen tulkintani on, että sen perusteella on mahdollista kerätä tällaista terveydenhuollon henkilörekisteriä. Mutta THL on itse tehnyt päätöksen tiedonkeruun aloittamisesta”, Järvinen sanoo.
Henkilötietolaki edellyttää, että henkilötietojen käsittelystä säädetään lailla. Asetustaso ei ole riittävä. Rikkooko THL lakia?
“Ehkä joku voi sanoa niin. Minä en sanoisi”, Järvinen toteaa.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on niin ikään tietoinen lainsäädännössä olevista aukoista ja on keskustellut asiasta ministeriön kanssa.
“Koko kenttä odottaa nyt, että ministeriö pystyisi saattamaan laillisuusohjauksen nykypäivän edellyttämälle tasolle”, Aarnio sanoo.
THL:n päämäärä on sinänsä hyvä. Tavoitteena on väestön terveysongelmien seuraaminen, hoitoonpääsytietojen kerääminen, terveydenhuollolle annettujen tehtävien seuranta ja tilastointi.
Tuomas Ojasen mukaan tilanteessa ei kuitenkaan voi soveltaa ajatusta, jonka mukaan tarkoitus pyhittää keinot.
“Se on pidemmän päälle hyvinkin vaarallinen ajatus, jota ei voi hyväksyä loputtomiin perustuslain kannalta. Uuden perustuslain voimaantulosta on kulunut 12 vuotta, mutta edelleen nojataan 1980-luvun säädöksiin. Sietoraja on jo ylitetty”, Ojanen painottaa.
“Terveydenhuollon virkamiehellä on oma-aloitteisesti jopa velvollisuus jättää soveltamatta tällaista asetusta, jos se on ristiriidassa perustuslain kanssa.”
Lue THL:sta tehdystä kantelusta Suomen Kuvalehdestä 35/2012, joka ilmestyy 31. elokuuta.