Professori Tuomas Ojanen: Puhemies käyttää todellista valtaa vain eduskunnan sisällä
Tuomas Ojanen. Kuva Linda Tammisto / Lehtikuva.
Puhemies Eero Heinäluoman (sd) toiminta on ärsyttänyt useita kansanedustajia. Häntä on sätitty perustuslakiuudistuksen taskuvarkaaksi, joka yrittää laajentaa puhemiehen toimivaltaa presidentin ja valtioneuvoston kustannuksella. Miten lähes vuoden voimassa ollut perustuslaki on toiminut, valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen?
”Mitään kritiikkiä perustuslain näkökulmasta ei ole. Presidentti on pysynyt siinä roolissa, joka hänelle on uudessa perustuslaissa jäänyt.”
Uusi perustuslaki kavensi presidentin valtaa ulkopolitiikassa valtioneuvoston ja pääministerin eduksi. Onko uudistus vaikuttanut muihin toimivaltasuhteisiin?
”Talouskriisi Euroopassa on jossain määrin vahvistanut ja palauttanut eduskunnan asemaa. Euroopan talouskriisissä eduskunta ja sen perustuslakivaliokunta ovat asettaneet Suomen toiminnan reunaehdot. Talouskriisi on vahvistanut eduskunnan asemaa.”
Valtiopäivien alusta on voinut saada sen vaikutelman, että valtakolmion kulmissa ovat presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Jyrki Katainen (kok) ja Heinäluoma. Onko puhemiehenkin asema vahvistunut?
”Puhemiehen asema on ollut muuttumaton. Kun miettii, ketkä ovat todellisia keulakuvia, ensimmäisinä tulevat mieleen tasavallan presidentti, pääministeri ja ehkä ulkoministeri.”
Millaisesta vallasta kertoo vilkas keskustelu Heinäluomasta?
”Puhemiehen asema näkyy enemmän eduskunnan sisällä. Kansallisissa ja Euroopan unionin sisäisissä asioissa eduskunnan puhemies ei ole merkittävä toimija.”
Onko Heinäluoma toiminut lakien ja eduskunnan työjärjestyksen mukaisesti?
”Puhemiehellä on poliittinen kaksoiskansalaisuus. Hän on poliittinen toimija. Vaikka hän on poliitikko, silti hänen olisi suotavaa pysyttäytyä päivänpolitiikan ulkopuolella. Ajoittain tulee kahnausta. Puhemies ei ole viime vuosina ylittänyt toimivaltansa oikeudellisia rajoja.”
Presidentti Sauli Niinistö on ollut tehtävässään vuoden. Toimiiko Niinistö ulkopolitiikan johtajana eri tavalla kuin presidentti Tarja Halonen?
”Niinistö lähti selkeämmälle pelikentälle. Halosen kaudella käytiin keskustelua siitä, missä toimivallan rajat menevät. Niinistön lähtö oli helpompi.”
Jäikö perustuslakiin harmaita vyöhykkeitä?
”Uudistuksessa jätettiin koskematta siihen, missä menee ulkopolitiikan ja EU-asioiden raja. Se raja ei välttämättä ole tulevaisuudessa veitsellä vedetty. Siinä voi teoriassa tulla reviirikeskusteluja.”