Professori Bengt Holmström: Yliopistolaki ei vie itsenäisyyttä
Lakiesitystä on arvosteltu siitä, että se rapauttaisi yliopistojen itsehallintoa. Professori Bengt Holmström on toista mieltä.
Uusi yliopistolaki on vastatuulessa eduskunnassa. Mitä Aalto-yliopistolle merkitsisi, jos ulkopuolisen hallituksen periaate kaatuisi, hallituksen jäsen Bengt Holmström?
”Se olisi kohtalokasta. Aalto-yliopisto on herättänyt maailmalla suurta kiinnostusta. Suomella on nyt valinnan paikka: olemmeko edelläkävijöitä vai tulemmeko jälkijunassa.”
Entä autonomia? Perustuslaissakin sanotaan, että yliopistoilla on itsehallinto.
”En ole perustuslakiasiantuntija, mutta itse miellän yliopiston autonomian merkityksen toisella tavalla. Yliopistolle on yksinkertaisesti turvattava tutkimuksen ja opetuksen täysi itsenäisyys. USA:n kokemus osoittaa, että se onnistuu jopa paremmin, kun yliopistolla on ulkopuolinen hallitus. Onnistumista edistää myös se, että varttuneilla professoreilla on irtisanomissuoja ja että yliopistot kilpailevat keskenään.”
Mutta eikö autonomia heikkene, jos ulkopuoliset tulevat päättämään yhteisön asioista?
”Ideat ovat terveen akateemisen yhteisön valuutta. Riippumaton rehtori ja vahva, ulkopuolinen hallitus edistävät paremmin ideoiden kilpailua kuin nykyhallinto, jossa korostuvat muodollinen sananvalta ja juonittelu.”
”Jos yliopiston hallitus koostuu ulkopuolisista ja rehtorin valtaa vahvistetaan, yliopiston johtaminen voi olla laaja-alaista ja vapaata erityisintresseistä.”
Eikö ole vaarallista, että hallitukselle ja rehtorille annetaan paljon valtaa?
”Hallitus ei toimi ylhäältä alas, vaan se seuraa ja kommentoi sitä, mitä rehtori ja hänen hallintonsa ehdottavat. Hallituksen päätehtävä on valvoa, että hallinto toimii järkevästi ja vastuullisesti.”
”On olennaista, että yliopistolla on määrätietoinen ja yliopiston sisäisistä ryhmittymistä riippumaton rehtori ja muukin hallinto. Rehtorilla täytyy olla vahvat valtuudet, koska yliopiston johtajalla pitää olla eväät ja oikea motiivi onnistua tehtävässään. USA:n yliopistot onnistuvat tieteellisesti osittain juuri siksi, että niissä rehtorilla on riittävästi valtaa.”
”Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri on jo osoittautunut loistavaksi valinnaksi. Hän ei olisi tullut valituksi perinteisellä prosessilla, jossa professorit valitsevat rehtorin keskuudestaan.”
Euroopassa oli yliopistoja jo ennen kuin Kolumbus edes löysi Amerikan. Pitääkö meidän todella ottaa mallia Amerikasta?
”USA:n ratkaisua tulee tutkia ja kysyä, mikä siitä on tehnyt niin menestyksellisen ja mikä siinä soveltuisi meille. USA:ssa yliopistojen perusongelmat ja tavoitteet ovat nimittäin samat kuin täällä: opiskelijoille halutaan tarjota sellainen koulutus, että he löytävät töitä työmarkkinoilta, ja tutkijoille ympäristö, jossa he voivat toteuttaa tieteelliset unelmansa.”
”USA:n malli on hakenut muotonsa erilaisten yliopistojärjestelmien vapaassa kilpailussa ja toimii erittäin tehokkaasti.”
Yliopistolaki eduskunnassa
Hallituksen mukaan uusi yliopistolaki lisäisi yliopistojen autonomiaa. Laki erottaa yliopistot valtiosta ja muuttaa ne itsenäisiksi julkisoikeudellisiksi laitoksiksi tai säätiöiksi.
Sivistysvaliokunta laatii esityksestä mietinnön. Perustuslakivaliokunnan tehtävä on antaa siitä lausunto.
Perustuslain 123 §:n mukaan yliopistoilla on itsehallinto.
Valtiosääntöoikeuden asiantuntijoiden – muun muassa professori Kaarlo Tuorin – näkemys, että yliopistolaki on ristiriidassa perustuslain kanssa, mutkistaa lain käsittelyä ja jo alkanutta Aalto-yliopiston perustamista. Aalto-yliopiston hallituksen jäsenet ovat yliopiston ulkopuolelta.
Kuva Kaisa Rautaheimo