Presidenttipeli 1981: Neuvostoliitto painosti keskustalaisia maatalouskaupalla

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Neuvostoliitto yritti painostaa keskustapuoluelaisia syksyllä 1981 presidenttikisassa Ahti Karjalaisen taakse uhkaamalla, että muuten maatalous joutuu Suomessa vaikeuksiin.

Johannes ja Kyllikki Virolainen Keskustapuolueen puoluekokouksessa Kuopiossa vuonna 1981. Puoluekokouksessa 4066 virallista edustajaa valitsi Virolaisen presidenttiehdokkaksi 2666 äänellä. Puoluevaltuuskunta oli ehdottanut Ahti Karjalaista. Kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva.

 

 

Urho Kekkosen jouduttua jäämään syyskuun alussa sairauslomalle keskustapuolueessa alkoi kova vääntö siitä, kumpi puolueen taistelevista tohtoreista, Ahti Karjalainen vai Johannes Virolainen, asetettaisiin presidenttiehdokkaaksi. Kamppailuun toi oman lisävärinsä se, että Neuvostoliitto kannatti avoimesti Karjalaista ja suhtautui Virolaiseen hyvin epäluuloisesti.

Tietoja Neuvostoliiton ja Suomen välisen kaupan kytkemisestä vaaleihin on ollut julkisuudessa jo aikaisemmin. Jukka Tarkan toimittamissa Karjalaisen muistelmissa kerrottiin jo 1980-luvun lopulla, että ministerineuvos Viktor Vladimirov oli käynyt ulkoministeri Paavo Väyrysen (kesk) kanssa keskusteluja, joissa oli pohdittu, miten esimerkiksi öljyntuonnin lisäämistä voitaisiin käyttää hyväksi Karjalaisen kampanjassa.

Tänään ilmestyi Turun yliopiston poliittisen historian julkaisusarjassa Juhani Suomen toimittama kirja Salaisuuksien vartija, johon Suomi on poiminut ulkoministeriön entisen valtiosihteerin Matti Tuovisen päiväkirjamerkintöjä vuosien 1972-1985 väliseltä ajalta. Joulukuussa 90 vuotta täyttävä Tuovinen oli aikansa keskustalainen huippuvirkamies, jolla oli tiiviit yhteydet myös oman puolueensa sisäpiiriin. Tätä kautta Tuovinen pääsi myös seuraamaan aitiopaikalta vuosien 1981-82 presidenttipeliä ja Suomen siirtymistä Mauno Koiviston aikaan.

Päiväkirjassa Tuovinen kertoo tavanneensa Helsingin kaupungintalolla 19.11. järjestetyssä tilaisuudessa keskustapuolueen varapuheenjohtajan Marjatta Väänäsen. Kun he olivat poistumassa paikalta, Väänänen veti yhtäkkiä Tuovisen syrjään ja kertoi “silmin nähden hätääntyneenä” keskustelustaan Vladimirovin kanssa.

Väänäsen mukaan Vladimirov oli “voimakkaasti painostanut” häntä luopumaan Virolaisen kannattamisesta ja ryhtymään Karjalaisen tukijaksi. “Min.neuv. V oli viitannut maataloustuotteiden vientimahdollisuuksien huonontumiseen Suomesta Neuvostoliittoon”, Tuovinen kirjoitti päiväkirjaansa.

Väänänen kertoi myös Tuoviselle, että muitakin keskustalaisia oli painostettu samalla tavalla. Painostus oli vaikuttanut häneen niin, ettei hän enää tiennyt, kenen puolella pitäisi olla.

“MV kysyi mitä hänen olisi Kuopion puoluekokouksessa tehtävä. Hän sanoi jo Keskustapuolueen puoluehallituksessa äänestäneensä tyhjää, kun oli 17.11.1981 esillä Karjalaisen ja Virolaisen ehdokkuus, vaikka hän aikaisemmin oli ilmoittautunut Virolaisen kannattajaksi. Sanoin, että hän voisi Kuopiossa sävyttää esiintymisensä siten, että kannanmuutos tulisi ilmi, vaikkei hän suorastaan ottaisi takaisin aikaisempaa lausuntoaan JV:n kannattamisesta”, Tuovinen merkitsi muistiin.

Samana iltana Tuovinen tapasi vielä Ruotsin suurlähettilään residenssissä Väyrysen ja kertoi tälle Väänäsen kanssa käymästään keskustelusta. “PV sanoi, että Vladimirovin painostus on tosiasia. NL ilmeisesti voimakkaasti on Ahti Karjalaisen puolella. PV elättelee vielä toiveita, että Keskustapuolue voisi mennä vaaleihin sammutetuin lyhdyin”, päiväkirjassa lukee.

Myös vt. presidentti Koivisto oli paikalla suurlähettilään luona. Tuovisen mukaan hän antoi pöytäseurueelle varsin karun kuvan Kekkosen voinnista. “UKK on aivan puhumaton, joten vieraan on huolehdittava puhumisesta. UKK esim. näpertää paidannappinsa kanssa eikä tunnu noteeraavan mitä ympärillä tapahtuu.”

Viikkoa myöhemmin Tuovinen lounasti Königstedtissä Suojelupoliisin silloisen päällikön Seppo Tiitisen kanssa. Tiitinenkin oli hyvin perillä presidenttipelin käänteistä ja neuvostoliittolaisten mieltymyksistä:

“ST totesi Vladimirovin asettaneen presidenttiehdokkaat seuraavaan järjestykseen: Karjalainen, Koivisto, Holkeri, Virolainen. JS (Juhani Suomi) ja ST olivat tietävinään, että ulkomin. Väyrysen vierailu NL:oon joulukuussa ei toteudukaan, koska Karjalaisesta ei tullut presidenttiehdokasta. Kutsu oli ollut tällä tavalla ehdollinen.”

Myös Väyrynen tiesi saman minkä Tiitinen. Hänkin myönsi Tuoviselle, että “NL ei katso suopeasti Virolaista, vaan pitäisi jopa Holkeria parempana presidenttinä”. Keskustapuolueen tilannetta Väyrynen luonnehti vaikeaksi, vaikka hän arvelikin joulukuun alussa, että “Virolainen tulee valitsijamiesvaalissa saamaan n. 20 %:n kannatuksen”.

Arvio osoittautui myöhemmin optimistiseksi, sillä keskustapuolueen osuus äänistä jäi alle 17 prosentin. Koivisto sai 43 prosentin kannatuksen ja tuli valituksi heti valitsijamiesten ensimmäisellä äänestyskierroksella.