Poromiehet ja Greenpeace selättivät Metsähallituksen

Greenpeace
Teksti
Teppo Tiilikainen

Poromiesten ja valtion metsistä vastaavan Metsähallituksen kiista Inarin hakkuista on päättymässä vuosien taistelun jälkeen poromiesten voittoon.

Inari
Greenpeacen konttileiri Inarissa maaliskuussa 2005. Kuva Hannu Lindroos.

Osa kiistanalaisista metsistä rauhoitettiin metsätalouden käytöstä jo puolitoista vuotta sitten. Neuvottelut lopuistakin alueista ovat nyt loppusuoralla, ja asiaa koskeva sopimus on määrä allekirjoittaa lähiaikoina.

”Kaikki kiistakysymykset on käytännössä ratkaistu, mutta juristit neuvottelevat vielä yksityiskohdista”, sanoo Metsähallituksen viestintäjohtaja Juha Mäkinen.

Hän ei halua paljastaa juridisten kiistojen yksityiskohtia. Tiettävästi kysymys on kuitenkin periaatteellisista asioista, jotka saattavat pahimmassa tapauksessa kaataa lähes valmiin sopimuksen.

Alustavan sopimuksen mukaan lähes 80 prosenttia kiistanalaisista 100 000 hehtaarin alueista rauhoitetaan. Lisäksi metsätalouskäyttöön jäävien jäkälämaiden hakkuisiin ja muokkauksiin on sovittu rajoituksia.

Paliskuntien ja metsätalouden edut ovat menneet Inarissa ristiin kymmeniä vuosia. Pahimmat kiista on käyty Hammastunturin, Muddusjärven, Muotkatunturin ja Paatsjoen paliskunnan sekä ivalolaisen Nellimin Tokkakunnan alueilla.

Kiistellyissä metsissä kasvaa lupoksi kutsuttua naavaa, jota porot käyttävät ravinnokseen kevättalvella. Hakkuiden takia poroille on pitänyt tuoda ravintoa pitkien matkojen päästä, mikä tulee kalliiksi.

Kiistat nousivat kansainväliseen julkisuuteen syksyllä 2003, kun ympäristöjärjestö Greenpeace ryhtyi puolustamaan Inarin poromiesten etuja. Greenpeace ja muut luontojärjestöt olivat painostaneet jo aiemmin metsäteollisuutta lopettamaan vanhoista metsistä hakatun puun käytön.

Poromiehet haastoivat Metsähallituksen oikeuteen. He tekivät hakkuista valituksen myös YK:n ihmisoikeuskomiteaan. Poromiesten mukaan Metsähallituksen hakkuut porojen laidunalueilla heikentävät oleellisesti vapaaseen laidunnukseen perustuvan poronhoidon kannattavuutta.

Greenpeace lobbasi poromiesten tueksi saksalaisia kustantajia sekä brittiläisiä kirjailijoita, jotka kieltäytyvät käyttämästä aarniometsien puusta tehtyä paperia. Metsähallitus taipui kuitenkin vasta sen jälkeen, kun Stora Enso ja M-real luopuivat imagosyistä puunostoista.

Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen sanoo olevansa tyytyväinen viimeistelyvaiheessa olevaan sopimukseen.

”Lopputulos on parempi kuin hyvä sekä poronhoitajien että meidän kannaltamme”, hän sanoo.

”Mutta tietysti asia olisi voitu ratkaista jo paljon aikaisemmin. Lapissa on menetetty paljon arvokkaita metsiä.”

Lue taustaksi SK:n aiemmat jutut aiheesta Keskellä katkeraa kiistaa (SK 12-13/2005, pdf-tiedosto) Poromiehet barrikadeilla (SK 45/2003, pdf-tiedosto)