Poliisin tietoja vuoti ”Mansikalle”

Keskusrikospoliisi (KRP) on tutkinut poikkeuksellista järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvää tietovuotojuttua, jossa yhtenä epäiltynä on suomalainen rikos- ja oikeustoimittaja.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan toimittajan epäillään toimineen välikätenä, kun KRP:n keskeneräisen huumerikostutkinnan tietoja väitetysti vuodettiin ruotsalaiselle rikollisjohtajalle Ismail ”Mansikka” Abdolle.

Tietovuotojutussa on kolme epäiltyä. Toimittajaa epäillään avunannosta salassapitorikokseen.

”Olen nostanut syytteet salassapitorikokseen liittyvässä asiassa, mutta oikein muuta en asiasta tässä vaiheessa voi lausua”, erikoissyyttäjä Perttu Könönen sanoo Suomen Kuvalehdelle.

Könönen ei ota kantaa rikosepäilyn yksityiskohtiin. Syyte on nostettu syyskuussa. Oikeudenkäynnille ei ole vielä määrätty käsittelypäivää.

Epäily salassapitorikoksesta syntyi Abdoon kytkeytyvän huumerikostutkinnan yhteydessä. Könönen on aiemmin toiminut syyttäjänä osassa huumerikoskokonaisuutta.

SK:n tietojen mukaan salassapitorikoksen epäillään tapahtuneen loka-marraskuussa 2024. Toimittaja on vedonnut esitutkinnassa lähdesuojaan, eikä lähteidensä suojelun takia kommentoi epäilyä myöskään SK:lle.

”Yleisellä tasolla sanon, että tarkoitukseni ei ole ollut urallani tai siviilielämässäni tehdä rikoksia. Tai ikinä millään tavalla auttaa mitään tahoa rikoksissa. Koko identiteettini rakentuu täysin päinvastaisten ydinarvojen varaan, joista kaikkein tärkeimpinä vaalin kaikessa toiminnassani terveyden ja ihmishenkien sekä demokraattisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan suojelemista”, toimittaja viestittää SK:lle.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan jutun keskeisessä osassa on 46-vuotias suomalaismies. Hän on saanut syytteen salassapitorikoksesta, joka on jutun päärikos.

Hän istuu paraikaa vankilassa törkeistä huumausainerikoksista, joista hänet on tuomittu yli kahdentoista vuoden vankeuteen.

KRP epäili hänen levittäneen huumeita Suomessa Abdon lukuun. Oikeudessa yhteyttä ei kyetty todistamaan aukottomasti, mutta 46-vuotiasta on kuultu esitutkinnassa Abdoon kytkeytyvän kokonaisuuden useissa haaroissa. Sitä kautta hän sai tietoa muistakin rikosepäilyistä kuin omastaan, joten poliisi määräsi hänelle ilmaisukiellon. Hänen epäillään rikkoneen kieltoa ja vuotaneen tietoja eteenpäin.

Avunannosta salassapitorikokseen syytetään kahta henkilöä. He ovat edellä mainittu rikostoimittaja sekä 27-vuotias, joka on kuulunut pääepäillyn tuttaviin. Toimittajan epäillään välittäneen 27-vuotiaalle tietoja. 27-vuotiaan kautta ne olisivat päätyneet edelleen Abdolle.

Yksi olennainen kysymys asiassa on, tiesikö toimittaja, kenelle tiedot ovat päätymässä. Tätä ei voi päätellä pelkästä rikosnimikkeestä, sillä avunanto salassapitorikokseen voi täyttyä jo sillä, että tiedot on luovutettu 27-vuotiaalle.

Epäillyn salassapitorikoksen tapahtuma-aikaan Abdo oli vielä vapaalla jalalla. Hän jäi kiinni heinäkuussa 2025 Turkissa, jossa hän oli pakoillut kansainvälistä etsintäkuulutusta. Hän odottaa vangittuna oikeudenkäyntiä, jossa häntä on tarkoitus syyttää Turkissa tutkituista rikoksista.

Samassa yhteydessä on tarkoitus käsitellä myös Suomessa ja Ruotsissa tutkitut jutut. Suomessa KRP on epäillyt Abdoa törkeistä huumausainerikoksista.

Ruotsin järjestäytynyt rikollisuus on 2020-luvulla ottanut haltuunsa merkittävän osan Suomen huumemarkkinoista. Poliisi on pitänyt Abdoa yhtenä keskeisenä toimijana, joka on organisoinut huumeiden maahantuontia Suomeen.

Toimittajaa vastaan nostettu avunantosyyte salassapitorikoksesta on Suomessa erittäin poikkeuksellinen. Tulevassa oikeudenkäynnissä puntarissa ovat yhtäältä median toimintavapaus ja toisaalta journalistinen vastuu.

Salassapitorikokseen voi syyllistyä vain henkilö, jolla on asemaansa, toimeensa tai tehtäväänsä perustuva salassapitovelvollisuus. Tämä ei pääsääntöisesti päde työtään tekeviin toimittajiin, joten journalismissa tietovuodot ovat sallittu tiedonhankinnan metodi.

Lakiin on kirjattu myös lähdesuoja eli journalistin oikeus olla paljastamatta tietolähteitään. Se koskee kuitenkin vain journalistista työtä, eli toimittajan ammattinimike ei tarjoa kaiken kattavaa suojaa.

Salassapitorikoksissa toimittaja voi syyllistyä yllytykseen tai avunantoon. Korkein oikeus (KKO) tuomitsi vuonna 2009 journalisteja jutussa, joka koski Ylen MOT-ohjelman insestiä käsitellyttä jaksoa. Ohjelmassa haastateltiin lastensa seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittua isää, joka esiintyi kasvoillaan ja etunimellään.

KKO katsoi, että isän antama haastattelu täytti salassapitorikoksen tunnusmerkit. Lapset olivat tunnistettavissa välillisesti, ja isä paljasti haastattelussa salassa pidettäviä tietoja seksuaalirikosjutusta. Isän tunnistettavaan haastatteluun houkutellut toimittaja syyllistyi KKO:n mukaan yllytykseen ja julkaisemisen hyväksynyt ohjelmajohtaja avunantoon.

Isä, toimittaja ja ohjelmajohtaja tuomittiin sakkoihin. Rikosnimikkeeksi tuomiossa tuli lopulta salassapitorikoksen sijasta yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen. KKO katsoi, että salassapitorikokset sisältyivät tähän nimikkeeseen.

Salassapitorikos on rikoksena varsin lievä. Rangaistusasteikko ulottuu sakoista yhteen vuoteen vankeutta. Käytännössä siitä tuomitaan yleensä sakkoja, harvoin ehdollista vankeutta.