Perustuslain noudattaminen ei ehkä riitä – tiedustelulait voivat jumiutua eurooppalaisiin tuomioistuimiin vuosiksi
Tiedustelulakien säätämisen vaikeus kertoo rakenteellisista ongelmista lainsäädäntötyössä, sanoo professori Tuomas Ojanen.
Siviilitiedustelulaki vedettiin pois eduskunnan täysistunnon asialistalta keskiviikkona 13. helmikuuta.
Taustalla oli epäily siitä, ettei hallintovaliokunnan mietintö toteuta täysin perustuslakivaliokunnan edellyttämiä muutoksia. Puhemies Paula Risikko (kok) kertoi tiedotustilaisuudessa haluavansa varmistua, että eduskunnasta ei lähde perustuslain vastaisia lakeja.
Vaikka laki lopulta läpäisisi eduskunnan, ei sen soveltaminen välttämättä ole läpihuutojuttu. Näin arvioi perustuslaki- ja eurooppaoikeuden asiantuntija, valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.
Vaikka tiedusteluvaltuudet saataisiin sovitettua yhteen Suomen perustuslain kanssa, se ei takaa, että ne ovat sopusoinnussa Suomea sitovien ihmisoikeussopimuksien ja EU-lainsäädännön kanssa.