
Perheenäiti selvitti, millainen on roskaton arki: WC-paperiksi pyyhe, kainaloihin ruokasoodaa
Tukes kielsi myymästä astianpesuainetta omaan purkkiin.
Herään ja laahustan silmät ristissä aamutoimiin.
Aloitan roskaamisen heti: Vessassa käytän vessapaperia ja hampaat pesen muovituubissa olevalla hammastahnalla. Käyn suihkussa ja pesen tukan paperiin pakatulla palasampoolla ja muovipullossa olevalla hoitoaineella. Kainaloon rullaan deodoranttia muovipurkista.
Voisinko toimia toisin? Pitäisikö minun?
Luin vähän aikaa sitten jutun newyorkilaisesta parikymppisestä Lauren Singeristä, joka on elänyt kaksi vuotta tuottamatta juuri lainkaan jätettä. Hän opiskeli ympäristötiedettä ja halusi elää niin kuin ajatteli olevan oikein.
Singerin kahden vuoden roskat mahtuvat hillopurkkiin. Hän ostaa ruokaa kaupoista, joista pastan, vihannekset, ruokasoodan ja jauhot voi kerätä omiin purkkeihin. Hän karttaa pakkauksia myös siksi, että haluaa välttää muoveista irtoavat myrkyt.
Älä suotta jätä juttua kesken
Tilaa Suomen Kuvalehti
Katso kaikki tilausvaihtoehdotOletko jo tilaaja?