Pelastakaa Lapset ry:n Kristiina Mattinen: "Sijaisvanhemmuus sopii vain avo- ja aviopareille"

kotihoito
Teksti
Hanna Leivonniemi
Kristiina Mattinen

Matti Vanhasen toisen hallituksen tavoitteena oli siirtää lasten sijaishuollon painopiste laitoshoidosta perhehoitoon. Kävikin päinvastoin: laitoshoito lisääntyi, perhehoito väheni. Mistä tämä johtuu, Pelastakaa Lapset ry:n Etelä-Suomen aluejohtaja Kristiina Mattinen?

”Lastensuojelussa ei ole riittävästi resursseja rekrytoida, valmentaa ja tukea sijaisperheitä. Kuntien on helpompi ostaa palvelu laitoksesta kuin tehdä kaikki tämä työ perheiden kanssa. Tämä siitäkin huolimatta, että laitoshoito maksaa moninkertaisesti perhehoitoon verrattuna.”

Kuinka paljon?

”Laitoshoito maksaa vuorokaudessa 200-400 euroa. Perhehoitajalle maksettava minimikorvaus on tällä hetkellä 353 euroa kuussa. Päälle tulee lapsen kuluihin tarkoitettu korvaus, joka on minimissään 378 euroa kuussa. Moni kunta maksaa vain minimin, vaikka periaatteessa on olemassa haitari riippuen siitä, kuinka paljon lapsi tarvitsee hoitoa.”

Kuinka tärkeänä itse pidät sitä, että laitosten sijaan lapset asuvat perheissä?

”Olen miettinyt monta kertaa mitä näille laitoksissa eläneille lapsille tapahtuu, kun he itse ryhtyvät muodostamaan perhettä ja aikuistuvat. Mistä he muodostavat vanhemmuuden mallin ja tavan elää tässä yhteiskunnassa? Laitossijoitus on paras mahdollisuus joillekin lapsille, mutta perhesijoitus antaa lapsille ja nuorille normaalin perhe-elämän mallin.”

Pelastakaa Lapset kelpuuttaa sijaisvanhemmiksi vain avo- tai avioparit. Miksi yksin sijaislapsen haluava ei kelpaa sijaisvanhemmaksi?

”Olemme tehneet linjauksen siitä syystä, että nämä lapset tulevat hyvin rankoista taustoista. He tarvitsevat kaksi vanhempaa, jotta nämä vanhemmat jaksavat. Meidän pitää löytää sellaiset vanhemmat, jotka kestävät lapsen oireilun. Siinä ovat kahden vanhemmankin perheet välillä kovilla.”

Eikö lapsen olisi parempi olla jonkinlaisessa perheessä kuin laitoksessa?

”Tällä hetkellä meillä on erittäin hyvä tilanne. Meillä on paljon perheitä, jotka odottavat lasta. Tietysti joka paikassa ei varmaankaan ole sama tilanne.”

Eduskunta hyväksyi maaliskuun alussa hallituksen lakiesityksen, jonka tarkoituksena on tehdä sijaisvanhemmuudesta aiempaa houkuttelevampaa muun muassa hoitajien jaksamista tukemalla. Lakiesitystä on kritisoitu hurskaaksi toiveeksi vailla kunnon konkretiaa. Mitä mieltä sinä olet uudistuksesta?

”Lakiesitys oli erittäin hyvä avaus. Toivottavasti se tarkoittaa myös sitä, että yhteiskunta on valmis antamaan lisää rahaa. Näillä kunnissa olemassa olevilla resursseilla se ei tule toteutumaan niin, että se oikeasti hyödyttäisi niitä lapsia.”

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa lasten sijaishoito on hyvin laitosvaltaista. Mitä pitäisi tehdä, että suunta saataisiin meilläkin kääntymään?

”Tilastollisesti olemme ikävässä näkymässä, Itä-Euroopan maiden kanssa samassa luokassa. Yksi iso ongelma on se, että Suomessa perheille maksettavat korvaukset ovat äärimmäisen pieniä. Niihin pitäisi satsata paljon enemmän, ja myös perheille annettavaan tukeen. Me edellytämme sijaisvanhemmilta vuoden kotioloa lapsen kanssa, mutta moni lapsi tarvitsisi vieläkin pidemmän ajan. Harvalla on tähän varaa.”

Kuva Hannu Lindroos.