Pekka Pellinen: "Suomalainen koulu on pikkuisen liian tasapäistävä"

koululaitos
Teksti
Tuomo Lappalainen
pekka pellinen

Tekniikan Akateemisten liitto (TEK) isännöi EU:n tämänvuotista Young Scientists -tiedekilpailua, joka alkaa Helsingissä 23.9. Mukana on 134 tieteestä ja tekniikasta kiinnostunutta 14-21-vuotiasta nuorta 38 maasta. Miten Suomi on menestynyt aikaisemmin, TEK:n yksikönjohtaja Pekka Pellinen?

”Aikaisemmilta vuosilta on yksi pääpalkinto ja muutamia muita palkintoja. Suoritus on aina ollut vähintään hyvää keskitasoa. Mieleen ei tule yhtään selvää rimanalitusta.”

Suomalaiset menestyvät jatkuvasti myös koulutaitoja mittaavassa Pisa-tutkimuksessa. Tarkoittaako se, että kaikki on hyvin?

”Pisa-tutkimusten antama kuva on monessa mielessä ihan käyttökelpoinen ja todellisuutta heijastava. Pitää kuitenkin muistaa, että niiden tulokset ovat aina keskiarvoja. Se voi peittää alleen monenlaisia ilmiöitä ja kehittämistarpeita.”

Minkälaisia?

”Suomalainen järjestelmä on rakennettu niin, että kovinkaan montaa oppilasta ei lasketa putoamaan kokonaan kärryiltä. Samalla on kuitenkin jäänyt turhan vähälle huomiolle, miten voitaisiin luoda paremmat etenemismahdollisuudet niille, joilla on kykyjä ja mielenkiintoa mennä keskiarvotasoa pitemmälle.”

Onko se vain jäänyt vähälle huomiolle, vai onko tässä tehty tietoinen valinta?

”Veikkaisin, että se on vain jäänyt huomioimatta. Kehitys on nyt kuitenkin menossa siihen, että tätä asiaa pitää miettiä uudelleen. Meidän pitää kiinnittää enemmän huomiota huippuihin, jotta koulutusjärjestelmä vastaisi paremmin työelämän tarpeita.”

Hukkaako koulu nyt lahjakkuuksia?

”Kyllä se jonkin verran hukkaa. Suomalainen koulu on pikkuisen liian tasapäistävä.”

Miten erityislahjakkaat saataisiin otettua paremmin huomioon?

”Heille kannattaisi luoda koulussa valmiiksi viitoitettuja polkuja, joiden alkupäähän heidät voitaisiin ohjata ja antaa sitten mahdollisuus edetä niin pitkälle kuin halua riittää. Yksi asia on projektityön laajempi käyttöönotto ainakin lukiossa, jolloin oppilailla alkaa jo olla kykyä ainakin puoli-itsenäiseen työskentelyyn. Joissain kouluissa on jo tehtykin näin, mutta tällaisia poikkeuksia on vielä aika vähän. Lähinnä ne ovat IB-lukioita.”

Miksi projektityötä ei suosita?

”Opettajakunnan valmiudet projektien ohjaamiseen eivät yleisesti ottaen ole kovin hyvät. On joitakin valveutuneita yksilöitä, mutta he ovat enemmänkin yksittäistapauksia. Tämä on tullut vahvasti esille jopa opettajakunnan itsensä piiristä.”

Pitäisikö koulussa ottaa uudelleen käyttöön tasoryhmät?

”Siihen varmaan joudutaan menemään. Oppilasaineksen kirjo on niin suuri. Pitää kuitenkin löytää sellaiset toimintamallit, ettei ryhmäjaosta tule diskriminoivaa tekijää.”

Olisiko valinnaisuutta hyvä lisätä?

”Käsittääkseni tämä ei ole mikään elämän tai kuoleman asia. Valinnaisuutta pitää olla, se on selvä, mutta toisaalta realiteetti on, että 15-17-vuotias tekee vielä valintoja aika kapean elämänkokemuksen perusteella, nuoremmista puhumattakaan.”

Onko matematiikan ja luonnontieteiden nykyinen tuntimäärä riittävä?

”Sitä ei pidä ainakaan vähentää. Ainakin yhtä tärkeää on kuitenkin, miten näitä aineita opetetaan: menetelmät ja metodit. En tiedä, onko ihan ratkaiseva kysymys, lisätäänkö jonkin aineen opetusta tunnilla viikossa vai ei. Tärkeämpää on, että opetuksen sisältö on ajan tasalla.”

Kuva Kaisa Rautaheimo