Papilloomarokote: espoolaiset innostuivat, kainuulaiset eivät
Uuden rokotteen suosiossa on rajuja alueellisia ja koulukohtaisia eroja.
Suomen rokotusohjelman uusin tulokas, papilloomavirusrokote (HPV), on saanut ristiriitaisen vastaanoton eri puolilla maata. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tavoite on, että 80-prosenttia 9-luokkalaisista tytöistä suojataan kohdunkaulan syöpää vastaan.
Suomen Kuvalehti selvitti soittokierroksella rokotteen suosiota. Espoossa 9-luokkalaisista tytöistä piikin on ottanut arviolta 87 prosenttia.
”Suosio on yllättänyt meidät”, sanoo Espoon vastaava terveydenhoitaja Kristiina Hajjar.
Sodankylässä, tuhat kilometriä Espoosta pohjoiseen, HPV-rokotetta on haettu innokkaasti.
”Vain kourallinen tyttöjä on jättänyt sen väliin, kattavuus on 86 prosenttia”, kertoo kouluterveydenhoitaja Jaana Seppänen.
Myös Pohjois-Karjalan maakuntakeskuksessa Joensuussa yhtä moni 9-luokkalainen tyttö on ottanut piikin.
”Todella hyvä tulos, jos sitä vertaa ennakko-odotuksiin”, sanoo osastonhoitaja Merja Parkkinen.
Vantaalla ja Helsingissä kattavuus on vähän alle 70 prosenttia. Helsingissä 2 434:stä yläasteen viimeisen luokan tytöstä on piikitetty 1 658.
”Olemme ihan tyytyväisiä tulokseen”, sanoo kouluterveyshuollon päällikkö Tuula Salmivaara-Pesonen.
”Rokote on mahdollista ottaa vielä kevään aikana.”
Oulussa on ylletty arviolta 75 prosenttiin, lähelle THL:n tavoitetta, Tampereella jääty kauas, 58 prosenttiin. Myös Pohjanmaalta on raportoitu alhaisia prosentteja.
”50 prosenttia on varmaan se luku, mihin me yllämme”, sanoo ylihoitaja Marjo Orava Pietarsaaresta.
Kainuussa papilloomarokote on herättänyt enemmän vastustusta kuin kannatusta: kattavuus 43 prosenttia. Maakunnassa on alettu rokottaa myös nuorempia ikäluokkia.
”Näyttäisi, että aktiivisuus on pikkaisen parempi, 50–60 prosenttia”, sanoo koulu- ja opiskeluterveydenhuollon päällikkö Maila Moilanen Kainuun kuntayhtymästä.
Papilloomarokotteen mahdollisista riskeistä käytiin kiivas keskustelu sosiaalisessa mediassa ennen rokotuksia.
”Huhuja on ollut liikkeellä”, Moilanen sanoo.
”Kainuussa tytöt ja vanhemmat ovat jääneet seuraamaan tilannetta.”
Japanissa ja Israelissa rokotteen on epäilty lisäävän autoimmuunisairauksia ja aikaistavan naisten vaihdevuosia. Yksittäisiä tautitapauksia ei ole voitu varmuudella yhdistää rokotteeseen. THL:n mukaan rokote on turvallinen, sitä on annettu yli 40 miljoonaa annosta maailmalla. Toistaiseksi Suomessa ei ole ilmoitettu poikkeavia sivuvaikutuksia.
Sodankylässä rokotuksia pohjustettiin ajan kanssa.
”Jaoimme tietoa ja linkkejä luotettavista lähteistä tyttöjen, heidän kaveriensa ja vanhempiensa tueksi”, kertoo kouluterveydenhoitaja Seppänen.
Papilloomavirus leviää sukupuoliyhteydessä. Tietyissä yhteisöissä rokotetta vastustetaan uskonnollisista syistä; vanhemmat katsovat, että heidän nuorensa eivät harrasta esiaviollista seksiä. Pohjanmaan ruotsinkielisellä rannikolla on suhtauduttu perinteisesti muita varauksellisemmin rokotteisiin.
Yksi keskus on Pietarsaari.
”Meidän seudulla on rokoteaktivisteja. En tiedä varmuudella, näkyykö se tuloksessa”, sanoo ylihoitaja Orava.
Hän muistuttaa, että nuoret tytöt ovat herkässä iässä, mikä voi vähentää rokotusintoa.
”Jo pistäminen saattaa tuntua vaikealta.”
Vaasassa puolet tytöistä on suojannut itsensä. Ylihoitaja Anne Pohjola uskoo, että sikainfluenssarokotteen aiheuttama narkolepsiakohu vaikuttaa yhä. Pandemrix lisäsi narkolepsiaa eniten 11–15-vuotiaissa, samoissa ikäryhmissä, jotka rokotetaan papilloomaa vastaan.
”On herännyt yleinen epävarmuus, joka on kytköksissä sikainfluenssarokotteeseen”, Pohjola sanoo.
Alueellisten vaihteluiden lisäksi myös koulut eroavat toisistaan valtavasti. Vantaalla kattavuus on vaihdellut 5o–90:n, Turussa 60–95 prosentin välillä. Sama viesti kuuluu ympäri maata.
”Kainuussa joissakin kouluissa tytöt ovat päättäneet porukassa, otetaanko rokote vai ei”, Maila Moilanen kertoo.
Rokoteaktiivisuuteen on voinut vaikuttaa myös erilaiset rokotuslupakäytännöt kunnissa. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta Etene suositteli, että molempien vanhempien on annetta kirjallinen lupa. THL katsoi, että 15-vuotias voi päättää itse, ottaako piikin vai ei.
”Pyysimme vanhemmilta luvan, mutta lopullisen päätöksen teki nuori”, kertoo Moilanen Kainuun kuntayhtymästä.
THL:n rokoteasiantuntija, ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo, että laitos julkaisee helmikuussa viralliset luvut HPV-rokotteen kattavuudesta. Sitten THL:ssä mietitään, mitä tehdään jos 80 prosentin tavoite ei toteudu.
”Ketään ei voi pakottaa ottamaan rokotetta”, hän sanoo.
”Katsomme jatkossa, voimmeko alhaisen kattavuuden alueilla parantaa tulosta lisäinformaation avulla.”
Nohynekin mukaan on ”ilman muuta selvää”, että narkolepsiakohu on leikannut HPV-rokotteen suosiota. Myös kunnissa, joissa rokottaminen on siirretty kouluista terveyskeskuksiin, tulos on ollut heikko.
”Kansainvälisen kokemuksen perusteella tiedämme, että silloin kattavuus jää alle 60 prosentin.”
Nohynek muistuttaa, että rokote ei enää auta, jos virus on ehtinyt aiheuttaa infektion. Laaja kattavuus on tärkeää myös laumasuojan takia. Virus leviää seksikumppanilta toiselle.
”Matemaattisin mallein on laskettu, että myös 40 prosenttia heteropojista saa suojan, jos 80 prosenttia tytöistä on rokotettu.”
Rokote tarjotaan kaikille 6-9-luokkaisille tytöille. Osassa maata rokotuksia on aloitettu myös nuoremmissa ikäluokissa. Voi olla, että asia tuntuu etäiseltä esiteinin mielessä.
”Rokotuksen lykkääminen on huono vaihtoehto”, Nohynek sanoo.
”Tiedetään, että mitä varhemmin rokotetaan, sitä paremman suojan nuori saa.”
Nohynekin mukaan suurin kiire on kuitenkin rokottaa 9-luokkalaiset. HPV-rokotteeseen kuuluu kolme annosta, ensimmäisen ja viimeisen välissä on oltava kuusi kuukautta.
”On tärkeää, että yhdeksäsluokkalaiset ehtivät ottaa kaikki kolme annosta, ennen kuin he lähtevät koulusta keväällä.”
THL:ssä ei ole päätetty, voiko nykyinen 15-vuotias saada rokotteen vielä 18-vuotiaana, jos tulee katumapäälle.
”Se linjaus meidän täytyy tehdä yhdessä juristien kanssa”, Nohynek sanoo.