Palvelualojen ammattiliitto: Käsitykset työvoimapulasta perustuvat vääriin arvioihin

Ann Selin
Teksti
Pekka Anttila
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Työttömyys Suomessa kasvaa, mutta samaan aikaan yritykset kertovat rekrytointivaikeuksistaan. Jahkailuun kyllästynyt Palvelualojen ammattiliitto PAM teetti tutkimuksen Onko työvoimapula totta? Esimerkiksi otettiin siivousala Uudellamaalla.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tekemä selvitys kyseenalaistaa voimakkaasti nykyiset tavat mitata työvoiman tarvetta Suomessa. Yksi suurimmista pulmista on se, kuinka asiaa mitataan.

Työvoimapulan määrittelyssä tukeudutaan Suomessa Ammattibarometriin. Se perustuu TE-toimistojen työvoimaneuvojien laadullisiin arvioihin eri ammattien kysyntänäkymistä ja työvoiman saatavuudesta seuraavan puolen vuoden aikana.

Työvoimahallinnon käyttämä Ammattibarometri luokittelee siivoustyön vaikean saatavuuden alaksi. Mutta Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan kyseessä on virhearvio.

Esimerkiksi tarkastelujaksolla 2006-2012 työttömien työnhakijoiden määrä suhteessa avoimiin työpaikkoihin kasvoi ja työpaikat täyttyivät entistä nopeammin. Lisäksi siivousalan palkat nousivat selvästi hitaammin kuin keskimääräinen ansiotaso.

Tutkimuksen mukaan työmarkkinatilastot eivät siis tue tulkintaa alan muuttumisesta työvoimapula-alaksi. Tilastot kertovat enemminkin parantuneesta työvoiman saatavuudesta viime vuosikymmenen puolivälin tilanteeseen verrattuna.

Tutkimuksen mukaan työvoimapulan tarkastelussa olisi siirryttävä asiantuntija-arvioista työmarkkinatilastoihin pohjautuviin mittareihin.

Tuloksiin viitaten Pamin puheenjohtaja Ann Selin ihmettelee, miten jokin ammatti voi päätyä Suomessa “työvoimapula-ammatiksi”, vaikka työttömien määrä olisi moninkertainen avoimien työpaikkojen määrään verrattuna.

“Yksittäisen siivoojan voi olla vaikea ymmärtää keskustelua työvoimapulasta kun hän itse samaan aikaan hakee töitä, mutta ei löydä niitä mistään. Se käy ihmisen itsetunnon päälle, kun hän kokee ettei kelpaa mihinkään”, Selin sanoo.

Tutkimuksen kautta Pam halusi saada faktatietoa siitä onko siivousalalla työvoimapulaa vai ei. Asiasta kinastellaan työnantajan kanssa säännöllisesti – jatkossakin.

“On vaikea väittää asiaa vääräksi, jos joku yksittäinen työnantaja sanoo hakevansa 20 siivoojaa töihin eikä onnistu siinä. Ja samaan aikaan me tapaamme jäseniämme, jotka ovat työttöminä samalla alueella ja sanovat, että töitä ei löydy. Me emme oikein tiedä mistä ristiriita johtuu”, Selin sanoo.

“Joka viides maahanmuuttaja ilman töitä”

PAM myös pelkää huonon työllisyystilanteen siivousalalla pahenevan entisestään, jos ammattiala avataan EU- ja Eta-maiden ulkopuoliselle tuontityövoimalle.

Jos jokin toimiala määritellään työvoimapulan alaksi, se voidaan siirtää niin sanotun saatavuusharkinnan ulkopuolelle. Saatavuusharkinnasta ja sen mahdollisesta purkamisesta keskusteltiin tiiviisti edellisissä hallitusneuvotteluissa ja mielipiteet ovat sen jälkeenkin olleet jyrkkiä.

Saatavuusharkinnan piirissä olevat ammatit ovat sellaisia, että jos työvoimaa halutaan rekrytoida EU/Eta-alueen ulkopuolelta, niin ensin on tarkistettava onko paikka mahdollista täyttää Suomessa jo olevalla työvoimalla.

Ann Selinin mukaan maahanmuuttajien tuominen työvoimareserviksi ei ole hyvä kehitys.

“Meidän ei pitäisi luoda tänne sellaisia työmarkkinoita, joissa työttömyys vain kasvaa. Että tuodaan ihmisiä työvoimaksi, mutta heille ei sitten olekaan käyttöä. Maahanmuuttajien työttömyysaste on korkea ja useampi kuin joka viides heistä on ilman töitä. Aika paljon enemmän pitäisi kiinnittää huomiota siihen kuinka jo maassa olevat ihmiset työllistyvät”, Selin sanoo.

“Pelkona on se, että tähän rinnalle syntyvät pysyvät matalapalkkatyömarkkinat. Se ei ole tulonjaon kehityksen eikä ylipäätään yhteiskunnallisen tilanteen kannalta hyvä asia, jos tänne tuodaan ihmisiä joiden työmarkkina-asema on heikko ja joilla ei ole tietoa omista oikeuksistaan.”