Pakolaiskriisi: Yksityisiä vastaanottokeskuksia ei kilpailutettu – hinta karkasi liian korkeaksi
Jos yksikään kilpailija ei valita, hankintamenettelyyn ei puututa, sanoo ministeriön virkamies.
Maahanmuuttovirasto ei ole kilpailuttanut yksityisiä vastaanottokeskuksia, kun se on ostanut niiltä palveluja. Lain mukaan kilpailutus täytyy tehdä, jos terveydenhoito, sosiaali- tai koulutuspalveluita hankitaan yli 100 000 eurolla.
Kilpailutus täytyy tehdä myös EU-tasolla, jos valtion ostaman palvelu arvo ylittää 137 000 euroa. Yksityisten vastaanottokeskusten palvelut ylittävät hankintarajat.
EU-komissio on ottanut kantaa vastaanottokeskusten perustamiseen. Sen mukaan äärimmäisen kiireellisissä tapauksissa kilpailutusta ei välttämättä tarvitse järjestää ja voidaan käyttää nopeutettua menettelyä. Asia ei ole kuitenkaan aivan yksioikoinen.
Kilpailutuksen puutteen on epäilty johtavan nouseviin kustannuksiin, jotka veronmaksajat loppupeleissä maksavat. Maahanmuuttovirastolla on ollut ongelmia etenkin Suomen suurimman yksityisen vastaanottokeskuspalveluita myyvän Luona Oy:n kanssa.
Yhtiöstä ovat valittaneet viranomaiset, turvapaikanhakijat ja yhtiön oma henkilöstö. Valitusten syy on ollut se, ettei Luonalla ole ollut tarpeeksi henkilöstöä. Suomen Kuvalehti uutisoi aiheesta jo 20. tammikuuta.
SK kertoi muun muassa, että Luonan Espoossa sijaitsevassa keskuksessa asuu liki 600 turvapaikanhakijaa. Heidän terveydestään vastaa yksi terveydenhoitaja, joka on paikalla vain virka-aikana.
Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen sanoo, että Luona on yksi niistä yrityksistä, joita ei ole kilpailutettu.
Maahanmuuttovirastolla on noin 200 sopimusta yksityisten yritysten kanssa, osa niistä on päättymässä, mutta useiden yhtiöiden kanssa sopimus jatkuu.
”Tilanne ei ollut kovin helppo syksyllä 2015, kun sopimuksia yritysten kanssa tehtiin. Joissakin tilanteissa hinta pyrki karkaamaan, mutta yritimme pitää puolemme”, Kuuluvainen sanoo.
Luonan kohdalla henkilöstömitoituksessa on päästy yhteisymmärrykseen, Kuuluvainen sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeriön kilpailupolitiikkaan perehtynyt hallitusneuvos Elise Pekkala sanoo, että syksyllä kiireessä tehdyt sopimukset yksityisten yritysten kanssa eivät ole menneet ehkä aivan pykälien mukaan, vaikka EU-komissio antoikin höllennyksiä hankintalain noudattamiseen.
”Joissain kiiretapauksissakin voisi pyytää pikaisia tarjouksia, eli ihan kaikissa tapauksissa ei ehkä äärimmäinen kiire suorahankintaperusteena täyty”, Pekkala sanoo.
Pekkalan mukaan viranomaisten täytyy jatkossa kilpailuttaa yksityiset vastaanottokeskukset ja myös tarkoin määritellä tarjouspyynnössä se, mitä palveluntuottajilta vaaditaan. Lain sisällöllinen valvonta vastaanottokeskusten kohdalla kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle ja sisäministeriölle.
Suomessa kilpailuviranomaiset eivät valvo kilpailutusta. Jos joku yritys kokee, että julkisissa hankinnoissa on menetelty hankintalain vastaisesti, voi yritys valittaa asiasta markkinaoikeuteen. Hallitusneuvos Pekkalan tiedossa ei ole valituksia, jotka liittyisivät yksityiseen vastaanottokeskustoimintaan.
”Jos kukaan kilpailija ei valita, niin silloin hankintamenettelyyn ei puututa.”
Valtion kokonaismenot vastaanottokeskusten osalta olivat viime vuonna noin 166 miljoonaa euroa.
Tarkat laskelmat menoista valmistuvat lähiviikkoina. Tulevat menot vastaanottokeskusten osalta puolestaan on arvioitu todennäköisesti liian pieniksi.
”Meillä on edelleen sisässä noin 28 000 turvapaikanhakijaan. Tälle vuodelle on arvioitu, että turvapaikanhakijoita tulee noin 15 000. Menojen mitoitus on arvioitu ehkä alakanttiin”, Jorma Kuuluvainen sanoo.
Maahanmuuttovirasto pyrkii tekemään tänä vuonna lain mukaiset kilpailutukset.
Tämä oli ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä
Tilaa Suomen Kuvalehti ja hanki luettavaksi koko sisältö ja arkisto
Tilaa