Painotetun opetuksen väitetään eriarvoistavan – SK selvitti, paljonko S2-oppilaita Helsingin painotusluokilla on
Näkyykö eriarvoistuminen siinä, keitä opiskelee painotetussa opetuksessa?
3
MIN
Painotetun opetuksen yhteydestä segregaatioon, eli alueelliseen eriarvoistumiseen, on keskusteltu Helsingissä paljon alkuvuoden aikana.
Peruskoulut tarjoavat painotettua opetusta 1., 3. tai 7. vuosiluokalta lähtien. Opetuksessa korostetaan tiettyä oppiainetta tai aihealuetta, esimerkiksi musiikkia, liikuntaa, matematiikkaa tai viestintää.
Painottamisen nähdään keskittävän lahjakkaimpia oppilaita samoille luokille ja syventävän luokkien ja alueiden välisiä eroja. Helsingin kokoomuslainen pormestari Juhana Vartiainen ehdotti helmikuussa Helsingin Sanomien haastattelussa, että painotetun opetuksen luokista luovuttaisiin kokonaan.
”Jos voi puhua suoraan, niin esimerkiksi musiikkiluokilla on niin sanotusti parempien perheiden lapset, ja samanlainen ilmiö syntyy, jos koulun sisällä luokkajako tehdään A-kielivalinnan perusteella. Tutkijoiden mukaan näillä valinnoilla voi olla iso merkitys koulun sisäisen eriytymisen osalta”, Vartiainen sanoi lehdelle.
